memory 4 years

Muistot: Eikö ihminen muista mitään alle nelivuotiaana kokemaansa?

Pitääkö paikkansa, että vasta nelivuotiaan aivot pystyvät tallentamaan muistoja?

maanantai 23. syyskuuta 2013

Monien aikuisten on vaikea palauttaa mieleen lapsuudenaikaisia asioita ja tapahtumia. Usein muistot alkavat kouluiästä, ja vain harva muistaa mitään neljästä ensimmäisestä elinvuodestaan.

Aivot eivät ole valmiit muistamiseen

Muistamisen kannalta keskeiset aivojen osat, hippokampus eli aivoturso ja mantelitumakkeet, jatkavat kehitystään varhaislapsuudessa. Myös etuaivojen pitää kypsyä ainakin neljä vuotta, ennen kuin ne pystyvät luomaan muistikuvista mielekkäitä kokonaisuuksia. Tästä syystä useimpien varhaisimmat lapsuusmuistot ovat yleensä irrallisia tilannevaikutelmia, joiden yhteys aikaan ja paikkaan jää epäselväksi.

Kaksivuotiaana pystytään palauttamaan mieleen parin kolmen viikon takaisia asioita. Sitten muistikuvat niistä häviävät kokonaan. Alaluokkalaisina pystytään jo muistamaan, mitä tapahtui edellisinä vuosina. Nämäkin muistot unohtuvat, eikä niitä voi enää myöhemmin palauttaa mieleen. Vasta kymmenvuotiaan muisti tuottaa pysyviä muistoja.

Kulttuuri näkyy muistamisessa

Yksilö voi unohtaa lapsuusmuistonsa, kun yhteisö on tärkeämpi.

Länsimaalaisilla on selvästi enemmän lapsuusmuistoja kuin kiinalaisilla, selvisi vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui 358 lasta Kiinasta ja Kanadasta. Tutkijoiden mukaan syynä eroon ovat erilaiset kulttuurit. Kiinassa yhteisö ajaa yksilön edelle. Siksi henkilökohtaisia kokemuksia ei pidetä esillä. Tällöin ne joutuvat helposti unohduksiin.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: