Muistia voi terästää monin keinoin

Olen lukiossa ja huolestunut siitä, miten pystyn painamaan kaikki tärkeät tiedot mieleeni. Olen lukenut henkilöistä, jotka ovat harjoittaneet muistiaan niin, että he eivät unohda juuri mitään. Millä tavalla voisin itse parantaa keskittymiskykyäni ja muistiani melko nopeasti?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Ihmisen kyky muistaa tietyssä tilanteessa esiin tulleita asioita riippuu paljolti oppimistapahtumasta ja hänen asenteestaan ja keskittymisestään. Jos oppimisedellytykset ovat huonot, muistaminenkin on vaikeaa. Myös älykkyydellä – tiedonomaksumiskyvyllä – on merkitystä. Älykkyys on vain osittain perinnöllistä, sillä siihen vaikuttavat monet kasvuympäristön tekijät. Määrätietoinen harjoittelu parantaa yleensä selvästi kykyä omaksua uusia asioita. Muistamisen kannalta on tärkeää, että henkilö on oppimistilanteessa aktiivinen. Tilanteeseen kannattaa asennoitua myönteisesti, ja omaa valp-pautta voi pitää yllä mm. esittämällä kysymyksiä, kirjoittamalla keskeisiä ajatuksia muistiin ja alleviivaamalla tekstistä tärkeät kohdat. Tutkimusten mukaan huonoimmin uusia asioita teksteistä omaksuvat ne, jotka lukevat ”mekaanisesti” eli ajattelematta sisältöä ja ikään kuin kommentoimatta lukemaansa. Luku- ja opiskelutekniikkaa käsittelevissä oppaissa korostetaankin analyyttisen eli erittelevän lukemisen merkitystä oppimisprosessissa. Lukemisen tulisi olla aktiivista ”tekemistä” eikä pelkkää sanajonojen silmäilyä. Muistia voidaan tukea erilaisilla menetelmillä, joita käsitteleviä teoksia on markkinoilla kasapäin. Koska asioiden mieleen painaminen vaatii aina ponnistelua, varsinaista oikotietä muistamiseen ei ole. Muistitekniikoissa käytetään hyväksi mm. mielikuvitusta. Koulussa oppimista voi tehostaa esimerkiksi mielle- eli ideakartoilla.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: