Muisti PTSD

Väärät muistot poistavat trauman

Muisti korvaa jatkuvasti muistoja uusilla. Nyt traumaattisia kokemuksia on onnistuttu häivyttämään istuttamalla mieleen tarkoituksella vääriä muistoja.

keskiviikko 21. tammikuuta 2015 teksti Karen Grubbe & Gorm Palmgren

Muistot tallentuvat mieleen fyysisinä hermoyhteyksinä. Aina, kun ihminen kokee jotain uutta, hänen muistissaan käynnistyy pienimuotoinen myllerrys.

Traumaperäisestä stressihäiriöstä eli PTSD:stä (post-traumatic stress disorder) kärsivillä potilailla voimakas tunnereaktio ja järkyttävä tapahtuma ovat tallentuneet eri osiin muistia. Ne ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa niin, että potilas ei voi ajatella tapahtumaa tuntematta ankaraa pelkoa.

Useat aivotutkijat ovat oppineet lievittämään traumaperäistä stressihäiriötä käyttämällä hyväksi muistin toimintatapaa.

Muistot ovat hajallaan aivoissa

Vuonna 2014 tekemässään kokeessa Yhdysvalloissa New Yorkin yliopistossa toimiva Elizabeth Phelps havaitsi, että kytkös järkyttävän tapahtuman ja sen aiheuttaman tunnereaktion välillä voidaan purkaa, jolloin pelko lievenee. Phelps houkutteli ensin potilaat muistamaan järkyttävän tapahtuman ja antoi heti perään terapiaa, joka sai potilaat tuntemaan olonsa turvalliseksi.

Kun muisto palautetaan mieleen, se on hetken epävakaa ja altis muuntelulle. Jos potilas saa tällöin terapiaa, muisto saattaa muuntua ja painua mieleen vähemmän pelottavassa muodossa. Terapeutin luoma väärä muisto turvallisuuden tunteesta pystyi näin korvaamaan potilaan muistissa alun perin olleen muiston traumaattisesta tapahtumasta.

Jos terapiaa annettiin ilman, että potilas palautti pelottavan muiston mieleensä, sen teho ei ollut lainkaan niin hyvä.

Lääke muuttaa muistot epävakaaksi

Propranololi-niminen lääkeaine näyttää tekevän muistista tavallistakin epävakaamman. Alain Brunet McGillin yliopistosta Kanadasta on käyttänyt tätä hyväkseen.

Vuonna 2014 Brunet pyysi ryhmää traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsiviä potilaita palauttamaan traumaattiset muistot mieleensä, mikä aiheutti heille sydämentykytystä ja kämmenten hikoilua.

Ennen koetta puolet potilaista nauttivat propranololia ja toinen puoli sai lumelääkettä. Koe toistettiin kuusi kertaa viikon välein. Sen jälkeen potilaiden syke ja hikoilu mitattiin taas, kun he muistelivat kokemaansa järkyttävää asiaa.

Tulokset olivat yllättäviä. Propranololia nauttineet eivät enää juuri lainkaan kokeneet ahdistusta palauttaessaan muiston mieleen, sillä muisto ei enää ollut niin epämiellyttävä. Se oli korvautunut uudella, vähemmän ahdistavalla muistolla.

Ihmisen muistot ovat muokattavissa

Muistia osataankin nyt todistetusti manipuloida ja muistoja poistaa. Lue aiheesta lisää artikkelista:

Mielen trauma

Traumaperäinen stressihäiriö

Traumaperäinen stressihäiriö voi syntyä, kun ihminen joutuu todistamaan hengenvaarallista tilannetta tai joutuu itse vaaraan esimerkiksi sodassa tai vakavassa onnettomuudessa.

Häiriön oireita ovat muun muassa

? itsetuhoiset ajatukset ? masennus ? persoonallisuuden muuttuminen ? unihäiriöt.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: