Meditoivan naisen siluetti punertavaa auringonlaskua vasten
Meditointi

Säännöllinen meditointi voi muuttaa aivojesi rakennetta, parantaa keskittymiskykyä ja vähentää stressiä. 

© Shutterstock

Meditointi voi muuttaa aivojasi

Uusi tutkimus osoittaa, että meditointi voi parantaa keskittymiskykyä, vähentää stressiä ja muuttaa aivoja fyysisesti. Lisäksi erilaisilla meditaation muodoilla saavutetaan erilaisia tuloksia.

maanantai 16. lokakuuta 2017 teksti Michael Friislund

Meditaatiota on harjoitettu eri muodoissa Aasiassa vuosituhansien ajan. Länsimaihin tapa alkoi levitä 1960-luvulla, ja siitä alkaen on tutkittu, miten mietiskely vaikuttaa mieleen, aivoihin ja elimistöön. 

Nyt uuden tutkimuksen mukaan säännöllinen meditatiivinen harjoittelu parantaa keskittymiskykyä, vähentää stressiä ja aiheuttaa muutoksia aivojen fyysiseen rakenteeseen. 

Magneettikuvaus paljasti aivojen muutokset 

Tukimuksessa 600 koehenkilöä jaettiin kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä mietiskeli tietyllä tavalla 30 minuuttia päivittäin, kuusi päivää viikossa kolmen kuukauden ajan. 

Koehenkilöiden magneettikuvista selvisi, että heidän aivojensa rakenne oli muuttunut ja että muutokset riippuivat siitä, millaista meditaatiota koehenkilö oli harjoittanut.  

Ensimmäinen ryhmä oli harrastanut suosittua mindfulness-mietiskelyä, jossa yksinkertainen hengitysmeditaatio yhdistetään tietoisuuteen omasta kehosta huomioimalla kehon eri osat yksi toisensa jälkeen. 

Tällä ryhmällä tutkijat havaitsivat otsalohkon etuosan hermosolujen määrän kasvaneen. Otsalohkon etuosa ohjaa toimintoja, jotka liittyvät ongelmanratkaisuun.  

Meditointi vähensi stressiä

Kaksi muuta ryhmää liittivät hengitysmeditaatioon erilaisia harjoituksia, joiden on tarkoitus herättää henkilön itsetuntemus.

Tällä ryhmällä tutkijat huomasivat muutoksia limbisessä järjestelmässä, eli aivojen sillä alueella, joka liittyy tunteisiin.  

Lisäksi verikokeista selvisi, että kortisoli-stressihormonin taso oli pudonnut 51 prosenttia. 

Aivot
Aivot

Mindfulness-mietiskely vaikutti otsalohkon etuosaan, kun taas limbinen järjestelmä tehostui niillä ryhmillä, joiden tekemät harjoitukset vahvistivat itsetuntemusta.  

© Shutterstock // Tieteen Kuvalehti


Testaa ÄO:si:

Tieteen Kuvalehti on julkaissut kenties netin tarkimman, tieteellisesti valikoidun ÄO-testin, joka on kehitetty yleisesti tunnustetun WAIS-III-testin (Wechsler Adult Intelligence Scale III) pohjalta.

Tämän lähemmäs et tarkkaa ÄO-testiä netissä pääse.

>> TEE ILMAINEN ÄO-TESTI TÄÄLLÄ!

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: