Joka kymmenes ihminen kärsii elämänsä aikana vakavista masennusoireista. Itsetunto ja mieliala voivat laskea jopa siinä määrin, että ajatukset ja teot muuttuvat itsetuhoisiksi. Masentunut ihminen ei nauti mistään, eristäytyy sosiaalisesti, pitää itseään arvottomana ja suhtautuu synkästi tulevaisuuteensa.
Vaikka masennus on psyykkinen sairaus, se heikentää myös fyysistä terveyttä. Taudinkuvaan kuuluvat usein unihäiriöt, ruokahalun väheneminen, väsymys ja ruoansulatusvaivat.
Masennuksen oireiden ei uskota johtuvan jonkin yksittäisen aivojen osan epänormaalista toiminnasta. Eniten kannattajia on käsityksellä, jonka mukaan oireiden taustalla on laaja keskushermoston häiriö. Siitä, mikä sairauden perimmäinen syy tai laukaiseva tekijä on, väännetään kuitenkin yhä kättä.
Yhdysvaltalaisen Emoryn yliopiston psykiatrian ja neurologian professori Helen Mayberg havaitsi jo vuonna 1999, että hoitoon reagoivilla masennuspotilailla otsalohkon aktiivisuus lisääntyi kahdella alueella oireiden lievittyessä, kun taas se väheni aivokuoren siinä osassa, joka työntyy syvälle aivojen sisäosiin.
Terveillä koehenkilöillä masennuksen kaltainen tila aiheutti juuri päinvastaisen muutoksen: kahdella etuaivojen alueella aktiivisuustaso laski ja Brodmannin alue 25:nä tunnettujen aivojen syvien osien toiminta vilkastui.
Brodmannin alue 25 on sittemmin yhdistetty masennuksen kehittymiseen myös muissa tutkimuksissa.

Brodmannin alue 25 eli BA25 toimii ohjaus- ja valvontakeskuksena, joka ohjailee useiden aivojen osien yhteistyötä ja aktiivisuutta. Näillä aivoalueilla on mitä moninaisimpia tehtäviä: hypotalamus ja aivorunko vaikuttavat ruokahaluun ja uneen, mantelitumake ja aivosaari säätelevät mielialaa ja mielenrauhaa, hippokampus osallistuu muistitoimintoihin ja tietyt otsalohkon osat pitävät yllä itsetuntoa.
Yhdysvaltojen kansanterveyslaitoksen tutkimuskeskuksessa mielenterveyshäiriöiden neurobiologista perustaa selvittävä Daniel Weinberger on saanut näyttöä siitä, että niillä ihmisillä, joiden Brodmannin alue 25 ja tunnereaktioita käsittelevät soikeat parilliset hermosoluryhmät, mantelitumakkeet, ovat normaalia pienemmät, on tavallista suurempi riski sairastua masennukseen.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.