Liika keskittyminen voi kahlita ajatuksenkulkua

Olen huomannut, että monesti keksin ratkaisun ongelmiini sängyssä juuri ennen nukahtamista tai herätessäni mielessäni on hyvä idea. Mistä tämä voi johtua?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Jos haluaa ratkaista jonkin ongelman, yleensä kannattaa keskittyä siihen ja ohjata ajatuksensa tietyille urille ratkaisun löytämiseksi. Toisaalta on tunnettu tosiseikka, että liiallinen keskittyminen voi haitata ajatuksenjuoksua. Kun ihminen rentoutuu tai nukkuu, keskittyminen herpaantuu ja ajatuksenkulku ja mielleyhtymät ovat vapaampia. Ongelman ratkaisu voikin löytyä juuri odottamattomien mielleyhtymien ja päähänpistojen kautta. Ylenpalttisen keskittymisen ajattelua häiritsevä vaikutus voi johtua aivojen työskentely-tavasta. Aivot ovat parhaassa iskus-sa, kun aivokuoren eli aivojen ylim-män kerroksen ja aivojen keskiosassa sijaitsevan tun-teita ohjaavan limbisen järjestelmän yhteispeli sujuu saumattomasti. Myös vasemman ja oikean aivopuoliskon on oltava yhteistyössä. Jos ankaralla keskittymisellä yritetään puristaa aivoista nopea ratkaisu, eri osien yhteistoiminta voi häiriintyä. Seurauksena voi olla turhautuminen, joka haittaa limbistä järjestelmää, jolloin aivokuorikaan ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla vasemman ja oikean aivopuoliskon tasapaino voi järkkyä. Kun ajatuksenjuoksua kahlitseva keskittyminen lakkaa, aivot toimivat vapaammin ja ideoita ehkä syntyy helpommin. Ajatus unessa ideoimisesta on vanha. 1800-luvulla uskottiin yleisesti, että suuret ajattelijat saivat idean uraauurtaviin keksintöihinsä unessa. Unen inspiroivasta vaiku-tuksesta ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä. Sen sijaan voi olla, että hyvin nukutun yön jälkeen ihmisen on helpompi keksiä ratkaisu edellispäivänä pohtimaansa probleemaan.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: