Työmuisti aktivoi eri aivojen osia aina sen mukaan, mitä kulloinkin pitää muistaa. Asia paljastui Patrick Khaderin vuonna 2007 saksalaisessa Marburgin Philipps-yliopistossa tekemässä tutkimuksessa. Siihen osallistuneet koehenkilöt näkivät ensin kuvaruudulla sekunnin ajan joko kolmiulotteisen kuvion tai lyhyen kirjainsarjan. Viiden sekunnin kuluttua näytölle ilmestyi joko sama kuva tai jotain muuta.
Tehtävänä oli päättää kahdessa sekunnissa, olivatko peräkkäiset kuvat samoja vai eivät. Tutkimuksen aikana koehenkilöiltä otettiin aivosähkökäyrä, joka antaa nopeasti ja luotettavasti tietoa hermosolujen toiminnasta. Sen avulla on mahdollista seurata informaation käsittelyn aiheuttamia sähkötoiminnan muutoksia aivoissa. Mittaus tapahtuu elektrodeilla, jotka on kiinnitetty kokeen aikana pidettävään uimalakkia muistuttavaan päähineeseen.
Kun koehenkilöiden piti yrittää muistaa avaruuskuvioita, heidän takaraivolohkonsa toiminta vilkastui. Sen sijaan silloin, kun heidän tuli palauttaa mieleensä tasokuvioita eli kirjaimia, vasen aivopuolisko aktivoitui selvästi. Ahkerimmin työskentelivät otsa- ja ohimolohko.
Uusi Lehti: Lue muun muassa ilmastonmuutosta hillitsevistä meduusoista, migreenikohtauksen syistä ja tuhotuiksi luulluista seinäluteista, joista on jälleen riesaa.
Tieku: Tiesitkö, että meteorimyrskyn aikana taivaalla saattaa näkyä 20 tähdenlentoa sekunnissa?
Tieku: Saat kaksi ensimmäistä lehteä ja valitsemasi lahjan hintaan 5,90 euroa.