Lue myös

Albert Einstein Wien

Mikä ÄO on?

Käyttääkö ihminen kaikkia aivosolujaan?

Muistan lukeneeni, että ihminen käyttää vain hyvin pientä osaa aivosoluistaan. Onko näin?

tiistai 1. syyskuuta 2009

On melko yleinen harhakäsitys, että vain murto-osa aivosoluista olisi käytössä. Tutkimusten mukaan tilanne on juuri päinvastainen. Kaikki aivosolut eivät tosin ole aktiivisia yhtä aikaa, ja niiden aktiivisuustaso vaihtelee suuresti. Syynä eroihin on aivojen toimintapa: eri tehtävät vaativat eri hermosolujen aktivoitumista. Sen sijaan väite, jonka mukaan ihminen ei useinkaan hyödynnä koko aivokapasiteettiaan, pitää varmasti paikkansa. Aivojen toimintaa voi harjaannuttaa samaan tapaan kuin lihaksiston suorituskykyä. Harjoitus lisää hermosolujen välisten yhteyksien ja jopa itse solujen määrää aivoissa. Aivokapasiteetti onkin tavallaan ”rajaton”. Aivoissa on kahdenlaisia soluja: neuroneja eli hermosoluja ja niiden välisiä gliasoluja eli hermotukisoluja. Gliasolujen tärkein tehtävä on auttaa neuroneja. Gliasolut eivät itse kykene ottamaan vastaan eivätkä lähettämään ärsykkeitä. Näitä erikoistuneita soluja on monenlaisia: ne mm. suojaavat ja ravitsevat hermosoluja, toimivat aksonien eli hermosolujen viejähaarakkeiden eristeenä ja säätelevät aivo-selkäydinnesteen virtausta. Ihmisen aivoissa on miljardeja neuroneja, jotka säätelevät niin elimistön tahdosta riippumattomia kuin tahdonalaisiakin toimintoja. Aivot mahdollistavat ajattelun, tiedostamisen, oppimisen ja käyttäytymisen. Jotta elimistön monimutkaiset mekanismit toimisivat häiriöttömästi, hermosolujen on pystyttävä viestimään keskenään. Häiriöt johtuvat siitä, että hermosolujen viestintäkyky on normaalia heikompi.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: