Eläinten älykkyys

Eläimet eivät ole tyhmiä, vaikka ne eivät loista älyllään.

Kymmensenttiset puhdistajakalat kieh­näävät ruso­mullon ympärillä. Ne syövät toisten kalojen ulkoloisia ja kiduksiin ja suuhun jääneitä edellisten aterioiden rippeitä.
G. Douwma/Nature PL
Kymmensenttiset puhdistajakalat kieh­näävät ruso­mullon ympärillä. Ne syövät toisten kalojen ulkoloisia ja kiduksiin ja suuhun jääneitä edellisten aterioiden rippeitä.

Vaikka ihminen on ainoa laji, joka osaa tehdä tulet, viestiä kirjaimilla ja nuoteilla, suunnistaa kartan mukaan ja ratkaista matemaattisia yhtälöitä, ihmislajin aivot eivät eroa olennaisesti apinoiden ja muiden nisäkkäiden aivoista. Ihmisellä on kuitenkin poimuisessa aivokuoressaan harvinaisen paljon hermosoluja. Hermosoluja myös peittää poikkeuksellisen paksu eristekerros, joka nopeuttaa impulssien kulkua.

Useimpien tutkijoiden kanta on, että ihmisen ylivertainen älykkyys ei poikkea perimmältään eläinten älykkyydestä. Se on vain kehittynyt korkeammalle tasolle. Niinpä monet eläinlajit pystyvät toimimaan älykkäästi, kuten käyttämään työkaluja, viestimään lajitovereidensa kanssa, tekemään yhteistyötä ja auttamaan toisia. Ihminen vain tekee samoja asioita vielä suurempaa älykkyyttä osoittavalla tavalla.

Eläinten älykkyyttä on vaikea mitata, sillä ihminen joutuu tulkitsemaan havaintojaan aina omista lähtökohdistaan.

Kädelliset

Simpanssien on arvioitu olevan älyllisesti 3-vuotiaan ihmislapsen tasolla. Ne pystyvät ilmaisemaan itseään äänillä, eleillä ja ilmeillä, huijaamaan ja manipuloimaan hyötymistarkoituksessa sekä ymmärtämään lukuarvoja ja suuruusjärjestyksiä.

Vesinisäkkäät

Pullokuonodelfiini ja monet sen valassukulaiset oppivat – usein toisiltaan – vaikeita liikesarjoja (temppuja), jotka ne voivat vielä synkronoida toisten liikkeisiin. Delfiinit pystyvät myös omaksumaan yksinkertaisia keino­tekoisia viestintäjärjestelmiä.

Maanisäkkäät

Intiannorsu selviytyy helpoista yhteenlaskutehtävistä. Jos tarjolla on korit, joista toisessa on kolme ja toisessa viisi omenaa, ja norsu näkee, että kumpaankin koriin lisätään kaksi omenaa, se valitsee korin, jossa on nyt seitsemän omenaa.

Linnut

Uudenkaledonianvaris käyttää monenlaisia apukeinoja hank­kiessaan ravintoa. Se voi esimerkiksi nakella pähkinöitä tielle, jotta autojen renkaat rikkoisivat niiden kovan kuoren.

Selkärangattomat

Amphioctopus marginatus -mustekala kuljettaa mukanaan kahta kookospähkinän puoli­kasta, joista se tekee itselleen piilopaikan vaaran uhatessa.

Kalat

Puhdistajakalat näkevät erityisen paljon vaivaa irrottaessaan ulko­loisia muista kaloista, jos niillä on yleisöä. Hyvä palvelu houkuttelee uusia asiakkaita.

Miten sydäntaudit saadaan laskuun?

Uusi lehti: Tutkijat ja lääkärit etsivät yhä uusia keinoja taistella sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lue lisää numerosta 3.

Ilmainen näytelehti

Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Videoita tieteestä

Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!

Gallup