Älykkyyden historia

Kuka kehitti ÄO-testin?

Älykkyyden mittaaminen on muuttunut huimasti siitä, kun ensimmäinen testi kehitettiin vuonna 1905. Älykkyydelle ja älykkyysosamäärälle ei vieläkään ole yleistä määritelmää, ja nykyaikaiset ÄO-testit sekä kiehtovat että vihastuttavat ihmisiä.

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Ihmiset ovat mitanneet toistensa älykkyyttä yli sata vuotta.

1900-luvun alussa opettajilla oli vaikeuksia selvittää, onko oppilas laiska vai heikko. Koska tiedettiin, että älykkyys oli kyky, joka riippuu perimästä eikä sosiaalisesta asemasta, syntyi tarve mitata oppilaiden älykkyyttä.

Maailman ensimmäinen älykkyystesti

Binet'n kuoltua yhdysvaltalainen psykologi Lewis Terman jatkoi vuonna 1916 testin kehittelyä Stanfordin yliopistossa ja otti käyttöön älykkyysosamäärän käsitteen. Paranneltua koetyyppiä alettiin kutsua Stanford-Binet-testiksi.

Tarjolla olevien ÄO-testien laatu ja luotettavuus vaihtelevat suuresti. Yksi klassinen ÄO-testien tehtävätyyppi on kuvioiden tunnistaminen, jolla selvitetään, kykeneekö testattava havaitsemaan visuaalisia yhteyksiä.

ÄO-testejä käytettiin vakoojien värväämisessä

Useimmat nykyisetkin ÄO-testit perustuvat vuoden 1916 koesarjaan. Testien suosio on vaihdellut eri aikoina eri puolilla maailmaa. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaan niin Saksassa, Britanniassa kuin Yhdysvalloissakin sekä armeija että tiedustelupalvelut testasivat joukoittain sotilaita. Varsinkin toisessa maailmansodassa salaiseen palveluun sopivien ihmisten seulomiseksi kehitettiin toinen toistaan monipuolisempia älykkyys- ja soveltuvuustestejä.

Yhdysvalloissa on yhä yleistä, että yliopistot testaavat hakijoiden sekä kielellistä että matemaattista lahjakkuutta. Viime aikoina on kuitenkin keskusteltu paljon siitä, sopivatko koesarjat kulttuuritaustaltaan ja koulutukseltaan toisistaan poikkeavien ihmisten testaamiseen.

52 pääasiassa yhdysvaltalaista psykologia esitti vuonna 1994 yhteisen kannanoton, jossa he toteavat muun muassa, että nykyiset älykkyystestit soveltuvat heidän mielestään erinomaisesti älykkyyden arviointiin, sillä niissä menestyminen ei riipu kulttuurista eikä muistakaan taustatekijöistä.

Onko ÄO-testien tulos luotettava?

Viime aikoina on keskusteltu siitä, voidaanko ÄO-testiä ylipäänsä käyttää älykkyyden mittaamiseen, kun testattavat ovat kotoisin eri kulttuureista ja heidän koulutustaustansa on kovin erilainen.

Vuonna 1994 kaikkiaan 52 psykologia totesi, että ÄO-testi on hyvä keino mitata ihmisen älykkyyttä ja että ÄO-testi on kulttuurisesti riippumaton.

Tee Tieteen Kuvalehden ILMAINEN ÄO-testi

Mikä on sinun ÄO:si? Tee Tieteen Kuvalehden ILMAINEN suomenkielinen ÄO-testi nyt.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: