Lue myös

Albert Einstein Wien

Mikä ÄO on?

hjernescan

Hyvät geenit tekevät älykkääksi

Aivotutkimuksissa on löydetty geeni, joka säätelee aivokuoren paksuutta. Yksilön älykkyys saattaa riippua siitä.

torstai 8. tammikuuta 2015 teksti Karen Grubbe & Gorm Palmgren

Miksi jotkut ovat älykkäämpiä kuin toiset?

Vuosia on yritetty selvittää, miksi jotkut ihmiset ovat älykkäämpiä kuin toiset. Nyt Britanniassa Lontoossa Kings Collegessa vastaus on löydetty geeneistä.

Vuonna 2014 Sylvane Desrivièresin johtama tutkijaryhmä teki älykkyystestin ja dna-analyysin 1 583 teini-ikäiselle, joilta mitattiin myös aivokuoren paksuus kuvannuslaitteella.

Niillä nuorilla, joilla oli alhaisin älykkyysosamäärä, oli NPTN-geenistä erikoinen variantti ja vasen aivokuori hieman normaalia ohuempi.

Paksu aivokuori ja älykkyys liittyvät yhteen

Aivokuori on se osa aivoja, jossa hermosolut muodostavat yhteyksiä toisiinsa. Sitä voidaan verrata tietokoneen suorittimeen, joka huolehtii kaikista mutkikkaista laskutoimituksista.

Jos aivokuori on ohut, aivoissa on vähemmän laskentatehoa. Tämä selittää sitä, miksi tällaisilla lapsilla älykkyys ei yllä aivan keskitasolle.

Geeni kasvattaa aivokuorta

Sylvane Desrivières lähti myös selvittämään sitä, miten NPTN-geeni liittyy asiaan. Kun hän kävi läpi useita hiirillä ja ihmisillä tehtyjä tutkimuksia, palaset loksahtelivat kohdalleen.

Normaalisti toimiva geeni näytti olevan tärkeä hermosolujen kyvylle luoda keskenään yhteyksiä. Tämä taas edisti aivokuoren paksuuntumista, mikä auttoi aivoja työstämään hermoimpulsseja paremmin.

Niillä lapsilla, joiden älykkyys oli alhainen, NPTN-geenin versio ei kyennyt vaikuttamaan vasempaan aivopuoliskoon, joka jäi tällöin ohueksi.

Normaali NPTN-geeni ilmeisesti auttoi kasvattamaan aivojen laskentakapasiteettia tuottamalla paksun aivokuoren.

Älykkyys ei ole yhden geenin tuote

Myöhemmin muissa tutkimuksissa on havaittu, että NPTN-geeni ei suinkaan ole ainoa, joka vaikuttaa älykkyyteen. Muut geenit esimerkiksi käynnistävät valkoisen aineen kasvun, mikä taas on omiaan kasvattamaan aivojen tehokkuutta ja tuottamaan suuremman älykkyyden.

Testaa oma ÄO:si suurella, ilmaisella ÄO-testillämme.

Aivojen g-pistettä etsimässä

Pitkään on etsitty sellaista pientä piirrettä, joka erottaisi neron keskivertoihmisestä.

Nyt se on löydetty. Lue aiheesta lisää artikkelista "Aivojen g-piste kutkuttaa mieliä".

Geenit ja älykkyys

Kaksi Lontoon Kings Collegen tutkijaa Britanniasta tutki älykkyyden ja geenien välistä yhteyttä.

He karkoittivat 2 875 lapsen kromosomeista 1,7 miljoonaa geneettistä kiintopistettä ja vertasivat niiden tuloksia lasten 7 ja 12 vuoden ikäisinä tekemien ÄO-testien tuloksiin.

Analyysi paljasti selkeän yhteyden älykkyyden ja tiettyjen geneettisten piirteiden välillä.

Geenien merkitys korostuu iän myötä

Tutkimuksissa selvisi myös, että geenien merkitys kasvoi iän myötä.

Seitsemänvuotiailla geenit selittivät vain 26 prosenttia älykkyydessä, kun viisi vuotta myöhemmin niiden merkitys oli jo kasvanut 45 prosenttiin.

Joidenkin tutkimusten mukaan 80 prosenttia aikuisiän älykkyydestä perustuu geeneihin.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: