uskomuksia aivoista
© Shutterstock

5 uskomusta aivoista

Miehillä on suuremmat, ja alkoholi kutistaa ja Mozart vahvistaa niitä. Erota ihmisen aivoihin liittyvistä uskomuksista ne, jotka ovat totta.

torstai 7. joulukuuta 2017 teksti Rikke Jeppesen & Andreas Andersen

1. Miehillä on isommat aivot kuin naisilla

TOTTA Jos aivojen vertailu perustuu vain painoon, miehet vievät voiton. Vuonna 2014 brittitutkijat selvittivät, että miesten aivot ovat keskimäärin 8–13 prosenttia suuremmat kuin naisten. Koko ei kerro koko totuutta.

Naisilla aivojen sisäinen viestintä nimittäin pelaa paremmin kuin miehillä. Aivopuoliskot yhdistävä aivokurkiainen on naisilla paksumpi kuin miehillä. Tämä rakenne-ero viittaa siihen, että naisilla aivopuoliskojen välinen työnjako ja tehtävänvaihto sujuvat sutjakammin kuin miehillä.

Naisilla on myös hieman isompi puheen tuottamisesta vastaava Brocan alue kuin miehillä. Miehet taas voivat kerskailla limbisellä järjestelmällään, joka on vähän suurempi kuin naisten. Siihen kuuluu osia, jotka säätelevät muun muassa tunteita, käyttäytymistä ja hajuaistia.

2. Looginen ajattelu liittyy vasempaan aivopuoliskoon – luovuus oikeaan

TARUA: Nobelin lääketieteen palkinnon 1981 saanut yhdysvaltalainen Roger Sperry tutki 1960-luvulla, mitä seurauksia on aivopuoliskojen yhteyden katkeamisella. Yhdistävän osan, aivokurkiaisen, vahingoittuminen vaikutti Sperryn mukaan kykyyn suoriutua erityyppisistä tehtävistä.

Tulokset tulkittiin niin, että aivopuoliskoilla on selvä työnjako ja omia vastuualueita.

Nykyaikaisten aivokuvausten ansiosta tiedetään kuitenkin, että kaikkein helpoimpienkin ongelmien ratkaisuun osallistuu monta aivojen osaa – kummaltakin puolelta.

Lue lisää kallon sisäisestä supertietokoneestasi Tieteen Kuvalehdestä.

Nykyään aivokuori jaetaan 52:een Brodmannin alueeseen. Vaikka erillisillä rakenteilla voi olla erikoistehtäviä, jotka tekevät niistä jopa korvaamattomia, osien väliset yhteydet ja tiedonsiirron sujuvuus korostuvat henkisessä suorituskyvyssä. Esimerkiksi älykkyyden taustalla on usean eri alueen ja niiden yhteistyön toimivuus. Toista aivopuoliskoa ei siis voida pitää toista järkevämpänä tai luovempana.

3. Menetät aivosoluja, kun juot alkoholia

Alkoholistin aivojen aukko (yllä) ei johtu siitä, että aivosoluja olisi kuollut, vaan siitä, että alkoholi tuhoaa aivosolujen viejähaarakkeiden eristekerrosta.

TARUA: Kostean illan jälkeen voi tuntua siltä, että aivoista on hävinnyt melkoisesti älynystyröitä, vaikka tosiasiassa soluja on entinen määrä.

Tähän tulokseen tultiin vuonna 1993 tanskalaistutkimuksessa, jossa selvitettiin kahden vertailuryhmän avulla, mitä tiedonsiirtoyhteyksiä vilisevälle aivokuorelle eli aivojen pintakerrokselle tapahtuu, kun käytetään alkoholia.

Tanskalaistutkijat totesivat kuitenkin, että aivojen valkeat osat, jotka koostuvat pääasiassa hermosyistä, surkastuvat säännöllisen runsaan alkoholinkäytön seurauksena.

Alkoholi tuhoaa viejähaarakkeiden eristekerrosta, mistä taas seuraa, että tiedonsiirtonopeus laskee 120 metristä sekunnissa vain metriin sekunnissa. Lisäksi hermosolujen toiminta häriintyy.

4. Mozart viisastuttaa vauvoja

TOTTA JA TARUA: Vuonna 1993 järjestettiin koe, johon osallistui kaksi opiskelijaryhmää. Vain toisen ryhmän jäsenten tuli kuunnella Mozartin sävellyksiä ennen älykkyystestiä. Kun tuloksia verrattiin, todettiin, että klassista musiikkia kuunnelleiden älykkyysosamäärä oli keskimäärin kahdeksan pistettä korkeampi.

Alettiin puhua Mozart-efektistä, joka ilmeni tutkimuksen mukaan välittömästi tilantajun ja kaksi- ja kolmiulotteisen hahmottamiskyvyn paranemisena. Tutkimustulos kansantajuistettiin – ehkä tahallaan – vain vähän sinnepäin. Se tiivistettiin ajatukseksi, että musiikki tehostaa aivojen toimintaa ja tekee näin älykkäämmäksi.

Lapsilla, jotka kuuntelevat paljon musiikkia tai opettelevat itse soittamaan, syntyy jatkuvasti uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä monille eri aivojen alueille. Muutos ilmenee keskittymis- ja oppimiskyvyn paranemisena sekä kielellisten ja motoristen taitojen kehittymisenä.

Uudemmissa tutkimuksissa on todettu, että jo 25 viikon ikäinen sikiö reagoi musiikkiin.

5. Aivot ohjaavat piiloaisteja

Yksi ihmisen ”piilevistä” kyvyistä on asentoaisti. Se perustuu lihaksistoon, selkäytimeen ja pikkuaivoihin ja auttaa hallitsemaan kehoa ilman näön apua.

TOTTA: Sitä mukaa kuin tiedot ihmisen ominaisuuksista karttuvat, kuva viittä perusaistia täydentävistä aistimistavoista tarkentuu.

Aivot ottavat vastaan impulsseja miljoonilta aistireseptoreilta, joita on kaikkialla kehossa. Reseptorit ovat pieniä antureita, jotka reagoivat mitä moninaisimpiin ärsykkeisiin. Ne auttavat tiedostamaan esimerkiksi kipua tuottavan paineen ja lämpötilan. Reseptorien tehtävänä on välittää ympäristöstä ja itse elimistöstä sitä informaatiota, joka auttaa aivoja tekemään oikeita tilannearvioita ja päätöksiä.

Ärsykkeet muuttuvat hermoimpulsseiksi, joita aivot osaavat tulkita. Käsittely voi olla niin ripeää, että aivot lähettävät toimintaohjeet jo ennen kuin ihminen tiedostaa tilanteen. Näin käy esimerkiksi silloin, kun käsi osuu kuumaan kattilaan. Liikekäsky tulee siinä samassa: käsi vedetään pois vaistomaisesti.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: