TK nr. 14/2009 s. 66-71.
Nyt tiedetään, mistä Tyynenmeren saaret saivat alkuperäiset asukkaansa. Asia selvisi kahdesta eri menetelmillä laaditusta sukupuusta. Toista piirrettäessä sovellettiin perinnöllisyystieteen menetelmiä kielentutkimukseen. Toinen taas syntyi, kun kartoitettiin eri etnisten ryhmien helikobakteerikantojen sukulaisuus.
26.02.2010.
Tiesitkö, että ihmisen hajuaisti voi erottaa 10 000 hajua? Tutustu ihmiseen numeroina.
TK nr. 14/2006 s. 24-29.
Aids, lintuinfluenssa, ebola ja sars. Ihmiskunta joutuu aika ajoin kohtaamaan uusia vaarallisia viruksia, jotka yllättävät tutkijatkin. Virukset ovat jatkuvasti niskan päällä erinomaisen muuntautumiskykynsä ansiosta. Ne voivat saada nopeasti ominaisuuksia, jotka tekevät niistä jopa mahdottomia taltutettavia. Vaikka vain osa viruksista on hengenvaarallisia taudinaiheuttajia, virustutkimuksesta on tullut lääketieteen avainaloja.
TK nr. 1/2010 s. 40-43.
Jos pitää tehdä tärkeä päätös ja on kahden vaiheilla, ongelmalla ei kannata vaivata päätään. Neurologisissa ja psykologisissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että vaikeissa valintatilanteissa kannattaa luottaa enemmän tunteisiin kuin järkeen. Siihen, mitä vaisto sanoo, sisältyy hyvin paljon tiedostamatonta kokemusperäistä tietoa, johon älyllä ei pääse käsiksi.
TK nr. 18/2009 s. 38-43.
Miljardit hermosolut muodostavat aivojen eri osien välille kaistoja, joita pitkin ne voivat välittää viestejä toisilleen – ja näin luoda edellytykset ihmisen vertaansa vailla oleville henkisille kyvyille. Näistä verkottuneista tietoliikenneyhteyksistä tiedetään vielä hyvin vähän, mutta tilanne voi muuttua jo pian. Uudessa kartoitushankkeessa on kolme painopistettä.
TK nr. 16/2009 s. 34-39.
Sairaalakin voi olla surmanloukku. Esimerkiksi hieman yli 82 miljoonan asukkaan Saksassa kuolee joka vuosi noin 17 000 ihmistä elvytyksessä ja akuuttihoidossa tapahtuneen virheen takia. Tieteen Kuvalehti kävi Münchenissä tutustumassa koulutuskeskukseen, joka tarjoaa hoitohenkilöstölle mahdollisuuden oppia uutta turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta.
TK nr. 15/2009 s. 32-37.
Kykyä lukea toisten ajatuksia ei voida enää pitää yliluonnollisena. Nykyaikaisilla tutkimuslaitteilla
on jo mahdollista saada selville monenmoista siitä, mitä mielessä tapahtuu erilaisissa koetilanteissa.
Aivokuvaukset tarkentavat käsityksiä muun muassa tietoisuudesta ja psyykkisten häiriöiden syistä.
TK nr. 14/2009 s. 54-61.
Syöpäkasvainten hoidossa voidaan saada parempia tuloksia protoneilla ja hiiliytimillä kuin perinteisellä, esimerkiksi röntgen- ja gammasäteilyyn perustuvalla, sädetyksellä. Hiukkasten soluja tuhoava vaikutus kohdistuu tarkasti hoidettavaan kohtaan, eivätkä terveet kudokset altistu entisessä määrin vaurioille.
TK nr. 13/2009 s. 42-43.
Raskas kokemus, kuten kidutus, voi tehdä ihmisestä pelokkaan. Tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan jännitystilojen hallinnassa ovat avainasemassa mantelitumakkeiden ITC-solut. Jos niitä opitaan ohjaamaan, traumaperäisen stressin hoito saattaa mullistua.
TK nr. 13/2009 s. 24-31.
Lääkkeiden valmistus saattaa pian siirtyä uusille – vihreämmille – urille. Muutosta enteilee Yhdysvalloissa hiljattain kehitetty syöpälääkettä tuottava tupakkakasvi. Maailmalla tutkitaan lukuisia muitakin lajeja, jotka voisivat soveltua lääkeaineiden tuotantoon. Muunneltujen kasvien ansiosta vaikuttavia aineita saadaan entistä nopeammin ja halvemmalla.
TK nr. 1/2010 s. 26-31.
Pankkikorttia pienemmälle sirulle voidaan mahduttaa kokonainen laboratorio. Biosiru johdattaa kasvaimen jäljille, ennen kuin potilas saa oireita, ja näyttää, miten hoito tepsii. Sirulla voidaan myös seurata, miten syöpä vaikuttaa terveisiin soluihin.
TK nr. 8/2009 s. 54-59.
Shoppailemisesta ja rahapeleistä voi tulla yhtä riippuvaiseksi kuin päihteistä. Riippuvuuden aiheuttavat kehon omat huumeet, dopamiini ja serotoniini. Viime aikoina on saatu uutta näyttöä näiden aivojen välittäjäaineiden osuudesta prosessissa, joka tekee ostamisesta tai pelaamisesta pakonomaisen tarpeen.
TK nr. 8/2003 s. 44-45.
Raskaus ei vaikuta ainoastaan odottavan naisen elimistöön. Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan se saa sekaisin myös vanhemmuuteen valmistautuvan miehen hormonituotannon.
TK nr. 18/2008 s. 24-31.
Psykologiassa kuvataan ihmisten persoonallisuutta usein viiden piirteen avulla. Neurologit ovat nyt alkaneet yhdistellä aivojen toimintoja ja ihmisten persoonallisuuden piirteitä persoonallisuustestien ja aivokuvausten tuloksia vertaamalla. Myös evoluutiotutkijat ovat kiinnostuneet ihmisten persoonallisuuksissa havaittavista suurista eroista. He uskovat, että variaatio johtuu evoluution aikana vallinneista oloista: eri tilanteissa on ollut hyötyä erilaisista persoonallisuuden piirteistä.
TK nr. 3/2002 s. 36-41.
Pelättyjä pernaruttobakteereja sisältäneet kirjeet aiheuttivat paniikkitunnelmaa viime syksynä niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. Nykyaikaisen yhteiskunnan vakauden horjuttamista yrittävien terroristien käsissä monet muutkin virukset ja bakteerit ovat tehokas ase.
TK nr. 7/2009 s. 64-65.
Jo ihmisen ja ihmisapinoiden edeltäjät pystyivät hillitsemään itseään, mutta kyvyssä on silti vieläkin isoja yksilöllisiä eroja. Itsekuria ohjaa aivojen otsalohkon etuosa. Sieltä voi löytyä myös selitys sille, miksi joidenkin on vaikea lopettaa esimerkiksi päihteiden käyttöä.
TK nr. 5/2000 s. 30-31.
Useimmat naiset ovat huomanneet ennen kuukautisia mielialansa heittelehtivän rajusti. Nyt on todettu, että myös stressaantuneet miehet voivat kärsiä PMS-oireiden kaltaisista muutoksista. Tutkimusten mukaan voimakkaat mielialan muutokset ovat seurausta progesteronin puutteesta ja siitä johtuvista vieroitusoireista.
TK nr. 16/2002 s. 66-73.
Lähes kaikkia ihmisen toimia ohjaa dopamiini. Sillä aivot palkitsevat meidät, kun teemme jotain lajin säilymisen kannalta hyödyllistä, kuten syömme tai harjoitamme seksiä. Kekseliäänä eläimenä ihminen tosin osaa huijata palkkion ilman vastinettakin. Joskus palkkion metsästys johtaa riippuvuuteen.
TK nr. 4/2005 s. 56-61.
Lintujen ja muiden eläinten virussairaudet voivat kehittyä tappaviksi epidemioiksi, jos ne tarttuvat ihmisiin. Ebola, aids ja lintuinfluenssa ovat jo ihmiskunnan vitsauksia, ja nyt pelätään uusia viruksia. Tutkijat yrittävätkin löytää vaaralliset virukset – ennen kuin virukset löytävät ihmiset.
TK nr. 10/2001 s. 74-79.
Skitsofrenian syytä ei tiedetä. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että sikiön terveysongelmat voivat suurentaa sairastumisriskiä aikuisiällä. Uuden teorian mukaan geeneihin koteloitunut virus saattaa häiritä aivojen normaalia kehitystä.
Tieku: Tiesitkö, että yhtä vihkisormusta varten pitää louhia tonnia malmia?
Historianet.fi: Mikä oli aikoinaan maailman suurin purjelaiva?
Tieku: Tilaa Tieteen Kuvalehti, saat BBC:n dvd-sarjan Earth - Power of the Planet.