Tutkijoiden ponnisteluista huolimatta SETI on aina kärsinyt rahoituksen ja julkisen tuen puutteesta. Ainoasta todella suuresta hallituksen maksamasta SETI-hankkeesta vastasi Nasa. Se alkoi 1992, mutta vain vuotta myöhemmin senaatti lopetti hankkeen senaattori Richard Bryanin kuuluisin sanoin:
”Tähän toivottavasti loppuu marsilaisten metsästys veronmaksajien kustannuksella.”
Rahoituksesta ovat pitkälti vastanneet kaukonäköiset yksityishenkilöt, jotka ovat hellittäneet kukkaronsa nyörejä SETI-tutkimuksen edistämiseksi. Yksi heistä on Microsoftin perustajiin kuuluva Paul Allen. Hän on 1984 perustetun yksityisen SETI-instituutin tärkeimpiä sponsoreita. Nykyään instituutissa on 135 työntekijää ja sen johtajana toimii Jill Tarter, joka on vuosikymmeniä omistautunut maapallon ulkopuolisen elämän etsinnälle. Instituuttia rahoittaa Allenin lisäksi joukko muita sponsoreita aina tietotekniikkayrityksistä Nasaan, joka yhä tukee joitakin yksittäisiä hankkeita.
SETI-instituutti on hiljattain käynnistänyt uuden laajan projektin, ATAn (Allen Telescope Array). Kaliforniaan pystytettävä ATA poikkeaa tavallisesta radioteleskoopista siten, että se koostuu pienistä, edullisista paraboliantenneista. Yksittäisen antennin teho ei ole kovin suuri, mutta yhdistettynä niiden herkkyys ylittää selvästi tavallisen teleskoopin.
ATA-hankkeeseen kuuluvasta 350 antennista on tähän mennessä pystytetty 42. Valmiina ATA merkitsee jättimäistä harppausta SETI-tutkimukselle, ei vain kokonsa vuoksi vaan myös siksi, että se toimii 24 tuntia vuorokaudessa. ATAn laitteiden on määrä tarkkailla kymmeniätuhansia, mahdollisesti jopa miljoonia, vieraita aurinkokuntia.
Älyllisen elämän etsintä avaruudesta asettaa monenlaisia haasteita. Tarkasteltaessa asiaa biologiselta kannalta saatetaan liiankin helposti kuvitella, että vieraan sivilisaation jäsenet eivät kehitystasoltaan ja ajattelutavaltaan poikkea kovin paljon Maan asukkaista. He voivat olla edistyneempiä teknisesti mutta eivät olennaisesti älykkäämpiä, ja oletetaan, että yhteinen viestintämenetelmä opitaan nopeasti. Tilanne voi kuitenkin todellisuudessa olla aivan toisenlainen. Lisäksi biologiset erot saattavat sittenkin osoittautua ongelmista pienimmäksi.
Todellisen haasteen asettavat maailmankaikkeuden ikä ja koko. Kaikkeus on lähes 14 miljardia vuotta vanha, ja älyllisen elämän kehittyminen on ollut mahdollista ainakin viiden miljardin vuoden ajan. Viisi miljardia vuotta sitten ei Maa-planeettaa edes ollut olemassa – sen sijaan on saattanut olla muita sivilisaatioita, jotka ovat tarkkailleet Aurinkokunnan syntymistä. Jos tällaiset älylliset olennot yhä ovat olemassa, he saattavat muistuttaa paljonkin Maan asukkaita.
Tiedetään, että universumissa kaikki tähdistä ja planeetoista eläviin olentoihin ja kulttuureihin syntyy, elää ja kuolee. Linnunradassa on siten saattanut olla tuhansia kulttuureja, jotka ovat tuhoutuneet miljoonia vuosia sitten, ja toisaalta tulevaisuudessa voi syntyä uusia.
Koska teknistyneen sivilisaation keskimääräinen elinikä on ehkä muutamia tuhansia vuosia, on mahdollista, että Maan asukkaat juuri nyt ovat lähes yksin. Vaikka onnistuttaisiinkin rakentamaan Linnunrataa tutkiva avaruusalus, edeltäjistämme ei silti näkyisi jälkeäkään. Maapallolla tavatut tuhoutuneiden kulttuurien rauniothan ovat korkeintaan muutamia tuhansia vuosia vanhoja.
Olisi vähintäänkin onnekas sattuma, jos ensimmäinen kontakti solmittaisiin sivilisaatioon, joka on kehityksessään vain miljoona vuotta Maan asukkaita edellä. Koska sellainenkin sivilisaatio olisi vanhempi kuin koko ihmiskunta, mielekäs kommunikointi voisi olla vaikeaa.
Ajallisen eron lisäksi pulmia aiheuttaisi välimatka, sillä on erittäin epätodennäköistä, että naapureita löytyisi lähimpien parinsadan valovuoden etäisyydeltä. Viestien vaihtaminen toisten älyllisten olentojen kanssa kestäisi siis vuosisatoja. Toistaiseksi joudutaan kuitenkin odottelemaan vielä sitä ensimmäistäkin yhteydenottoa avaruudesta.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.