Samanaikaisuuden pulma

Albert Einsteinin sanotaan hylänneen samanaikaisuuden käsitteen. Mitä tämä tarkoittaa?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Ennen Einsteinia fyysikot käsittivät ajan kulun universaaliksi kellonlyönniksi, joka on täsmälleen sama kaikkialla. Siten esimerkiksi tähtitieteilijät, jotka havainnoivat tapahtumia eri kohdista maailmankaikkeutta, eivät koskaan kiistelisi siitä, tapahtuvatko ne samaan aikaan vai eivät. Einsteinin suhteellisuusteoria ja käsitys, että valon nopeus on vakio, romutti ajatuksen absoluuttisesta samanaikaisuudesta. Einstein selitti asiaa yllä olevan piirroksen havainnollistamalla ajatuskokeella. Keskellä junaa oleva mies tietää, että etu- ja takapää ovat yhtä kaukana hänestä. Hän näkee salaman B ennen A:ta ja tietää valon nopeuden olevan vakio, joten hän voi päätellä, että B tapahtui ensin. Tämä ei olisi mahdollista maailmankaikkeudessa, jossa valon nopeus ei ole vakio. Asemalaiturilla seisovasta miehestä salamat löivät samanaikaisesti. Sitä, kumpi on oikeassa, ei voida ratkaista objektiivisesti – käsitys riippuu havainnoijasta. Siksi ajatus absoluuttisesta samanaikaisuudesta voidaan hylätä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: