Koh-i-Noor

Hiili: Luonnon monitaituri

Hiili on yksi tärkeimmistä alkuaineistamme. Se sisältyy lukuisiin yhdisteisiin dna:sta proteiineihin.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014 teksti Lars Thomas ja Anders Bruun

Nimi: Hiili – tieteellinen nimi carbonium juontuu latinan sanasta carbo (puuhiili) Järjestysluku: 6 Kemiallinen merkki: C On vaikea kuvitella alkuainetta, jonka ilmenemismuodot poikkeaisivat toisistaan yhtä paljon kuin hiilen. Niin pehmeä grafiitti kuin kova timanttikin ovat puhdasta hiiltä.

Saksalainen Nördlingenin kaupunki on rakennettu kivistä, jotka sisältävät miljoonia timantteja. Ne muodostuivat meteori-iskussa 15 miljoonaa vuotta sitten.

Iskun voima oli niin valtava, että se muutti sikäläiset grafiittiesiintymät timanteiksi. Geologien arvion mukaan kaupunkia ympäröivällä meteori-iskualueella on ainakin 72 000 tonnia timantteja.

Ikävä kyllä mikään niistä ei ole läpimitaltaan suurempi kuin 0,2 millimetriä, joten niiden kaupallinen ja käytännöllinen arvo on minimaalinen.

Mihin hiiltä käytetään?

Hiiltä sisältyy lukuisiin orgaanisiin ja epäorgaanisiin yhdisteisiin.

Hiilellä on muun muassa se ominaisuus, että se voi sitoutua toisiin hiiliatomeihin ja muodostaa monimutkaisia molekyylejä, joilla on ketjumaisia ja rengasmaisia muotoja monina eri muunnelmina. Timantti ja grafiitti ovat esimerkkejä hyvin erilaisista hiilisidoksista.

Hiili on tärkeä elementti nanoteknologiassa. Hiilinanoputket, joiden läpimitta on vain muutamia nanometrejä, ovat sidoksiltaan erittäin vahvoja ja ne voivat johtaa sähkövirtaa.

Hiili on elämän rakennuskivi

Hiili sitoutuu myös herkästi muihin aineisiin, kuten happeen, vetyyn, typpeen, fosforiin ja rikkiin. Näin se on olennaisena osana niissä kemiallisissa yhdisteissä, joihin elämä rakentuu: dna:ssa, proteiineissa ja hiilihydraateissa.

Video: Hiilen kiertokulku ja ilmasto

Hiiltä esiintyy käytännössä kaikkialla luonnossa: merissä, ilmakehässä ja kallioperässä, missä se muun muassa hiilidioksidin muodossa sisältyy hiilen kiertokulkuun.

Hiilen kiertokulun tasapaino vaikuttaa maailmanlaajuiseen ilmastoon – ja siten sillä on merkitystä myös ilmaston muutoksille.

Tästä kerrotaan lisää seuraavassa videossa:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: