Tuuli muotoilee hiekkaan uurteita

Merenrannan hiekassa näkyy joskus säännöllisesti toistuvia uurteita. Samankaltaisia kuvioita syntyy aavikolla. Miten pyykkilautakuvio ilmestyy hiekkaan?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Rannan tai hiekka-aavikon aaltokuvioiden syntytavan ymmärtää, jos tietää jotain kaasujen tai nesteiden käyttäytymiseen vaikuttavista voimista eli virtausdynamiikasta. Virtausdynamiikan yksi osa-alue eli aerodynamiikka tutkii ilman ja kiinteiden kappaleiden vaikutusta toisiinsa ja selittää muun muassa sen, miksi lentokone pysyy ilmassa. Siihen tarvitaan nostetta, joka syntyy, kun ilman nopeus kiihtyy sen liikkuessa siiven profiilin yli, jolloin ilmanpaine kasvaa siiven alapinnalla suuremmaksi kuin yläpinnalla. Noste kohottaa siipeä ja samalla konetta. Aerodynamiikalla voidaan selittää myös se, miten hiekan uurteet syntyvät. Kun tuuli eli ilmavirtaus liikkuu aavikon yllä, se kohtaa erilaisia esteitä, kuten pikkukiviä. Esteet aiheuttavat ilmamassan nopeuden kiihtymisen, jolloin ilmamassan paine aivan maanpinnan tuntumassa pienenee. Vaikka nopeuden ja paineen muutokset ovat pieniä, ne riittävät nostamaan ilmaan hiekanjyviä ja pudottamaan ne toiseen paikkaan. Kun riittävästi hiekanjyviä on kertynyt yhteen paikkaan, siihen muodostuu muutaman senttimetrin korkuinen kohouma. Tämän jälkeen tuuli alkaa siirtää hiekanjyviä pienen matkan päähän uuteen paikkaan, johon syntyy toinen kohouma. Koskemattomalla aavikolla hiekkaan voi näin muodostua lukemattomia uurrerivejä. Samanlainen pyykkilautakuvio voi syntyä tasaisen merenkäynnin aikana myös merenpohjan hiekkaan, vaikka siellä sitä eivät synnytäkään pyörteilevät ilmamassat vaan vesi. Aerodynamiikan lainalaisuudet pätevät nimittäin myös nesteeseen.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: