Miten veden pintaan syntyy peilikuva?

Vaikka vesi on läpinäkyvää eli päästää valoa lävitseen, osa veteen osuvasta valosta heijastuu takaisin veden ja ilman rajapinnasta. Jos vesi päästäisi kaiken valon lävitseen, se olisi yhtä näkymätöntä kuin ilma. Silloin järvessä uiskentelevat kalat näyttäisivät leijuvan ilmassa. Kun ilma on aivan tyyni ja veden pinta on tasainen, kaikki pintaan osuvat valonsäteet heijastuvat pinnasta samansuuruisessa kulmassa kuin osuvat siihen. Tällöin veden pinnalle näyttää muodostuvan terävä peilikuva.

tiistai 1. syyskuuta 2009

Vaikka vesi on läpinäkyvää eli päästää valoa lävitseen, osa veteen osuvasta valosta heijastuu takaisin veden ja ilman rajapinnasta. Jos vesi päästäisi kaiken valon lävitseen, se olisi yhtä näkymätöntä kuin ilma. Silloin järvessä uiskentelevat kalat näyttäisivät leijuvan ilmassa. Kun ilma on aivan tyyni ja veden pinta on tasainen, kaikki pintaan osuvat valonsäteet heijastuvat pinnasta samansuuruisessa kulmassa kuin osuvat siihen. Tällöin veden pinnalle näyttää muodostuvan terävä peilikuva. Mitä pienempiä aallot, väreet ja muut pinnan epätasaisuudet ovat, sitä täydellisemmin valo heijastuu vedestä. Kaikki muutkin pinnat heijastavat osan niihin osuvasta valosta. Loppu imeytyy materiaaliin ja muuttuu lämmöksi. Tumma pinta imee suuremman osan valosta kuin vaalea. Kaikki heijastus ei synnytä peilikuvaa. Esimerkiksi valkoinen paperi heijastaa lähes kaiken siihen osuvan valon, mutta siitä ei silti ole peiliksi. Syynä on se, että paperin pinta on epätasainen. Epätasaisuudet hajottavat pois säteilevän valon eri suuntiin, jolloin silmä aistii sen valkoisena valona. Tällöin on kyse niin sanotusta diffuusista heijastumisesta eli hajaheijastumisesta.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: