Varhaiset nykyihmiset olivat taiteellisia

Afrikan eteläkärjessä sijaitseva luola, josta käytetään yleensä sen afrikaansinkielistä nimitystä Blombos, on tullut kuuluisaksi nykyihmisen luomiskyvyn alku­perää valottavista esineistä, joiden iäksi on määritetty vähintään 70 000 vuotta. Lisätutkimukset ovat paljastaneet 100 000 vuotta vanhasta kerrostumasta simpukankuoria, joissa on jo muinaisihmisten tuntemien maavärien – kelta- ja punaokran – jäännöksiä, sekä kivihuhmareita ja luulastoja, joilla eri pigmenttejä on hienonnettu ja sekoitettu.

Bergenin yliopistossa Norjassa ja Witwatersrandin yliopistossa Etelä-Afrikassa opettajana ja tutkijana toimivan Christopher Henshilwoodin johtama asiantuntijaryhmä on analysoinut Blombosin löytöjä kolmen vuoden ajan.

Monet seikat viittaavat siihen, että värejä tarvittiin vartalomaalausten tekemiseen. Tulosten katsotaan tukevan oletusta, jonka mukaan luovan itseilmaisun vaatima abstraktinen ajattelu kehittyi jo yli 100 000 vuotta sitten eli ehkä jopa 20 000–30 000 vuotta aikaisemmin kuin ennen on arvioitu.

Tutkimusten keskipisteenä on ollut kaksi suurta simpukankuorta. Muut analysoidut löydöt on puolestaan tehty niistä. Osista syntyy työkalusetiltä vaikuttava kokonaisuus. Vartalomaalin kemiallinen koostumus kertoo luolaihmisten osanneen lisätä luonnolliseen okraan luuytimen rasvaa, luujauhoa ja hiiltä sekä jotain nestettä.

Simpukankuorissa on myös mikroskooppisia uurteita, jotka ovat syntyneet, kun väriä on otettu sormella. Koska kerrostumasta ei ole löydetty pysyvän asumisen jälkiä, pidetään todennäköisenä, että luolassa käytiin vain valmistamassa värejä ja tekemässä ihomaalauksia.

Vaikka ei voida olla varmoja, ketkä esineitä käyttivät, niiden uskotaan kuuluneen varhaisille nyky­ihmisille. Ehkä Homo sapiens syntyi Afrikassa etelämpänä kuin on ollut tapana olettaa.