Tavanomainen lämpöpumppu, joka käytetään muun muassa asuintalojen lämmitykseen, sisältää paljon kuluvia osia ja kestää 10–20 vuotta. Sen Norjassa Stavangerin yliopistossa kehitetty uudentyyppinen lämpösähköinen versio sitä vastoin toimii keksijöidensä mukaan vähintään 10 000 vuotta.
Lämpöpumppu koostuu itse asiassa tuhansista pienistä lämpöpumpuista. Pienet lämpöpumput ovat niin sanottua Peltier-elementtejä, joissa lämpö siirtyy osasta toiseen sähkövirran mukana. Yksittäiset elementit ovat vain kuutiomillimetrin kokoisia, ja niitä voidaan yhdistää, jotta lämpöpumpun teho saadaan suuremmaksi.
Norjalaistutkijoiden lupaama vuosituhansien päähän ulottuva elinkaari koskee tosin vain itse lämpöpumppua, jossa ei käytännössä ole lainkaan kuluvia osia. Tuuletin, jolla lämpöä levitetään sisätiloihin, kyllä kuluu, mutta sen vaihtaminen on helppoa ja melko edullista.
Aivan vielä uutta lämpöpumppua ei kannata kysellä kaupoista, mutta tutkijat uskovat, että myyntimalli valmistuu 5–10 vuoden kuluessa.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.