Saksassa tehtiin lääketieteen historiaa, kun berliiniläisessä Charité-sairaalassa tallennettiin kuvannuslaitteella lapsen syntymä. Tätä varten oli kehitetty erityinen magneettiresonanssikuvannuslaite, joka on sivuilta avoin, jotta äiti pystyy vaihtamaan asentoa ja hoitohenkilökunta tekemään työnsä.
Laite tallensi kaiken, mitä kohdussa ja synnytyskanavassa tapahtui. Kuvissa erottuvat sekä luut että pehmytkudokset. Sen avulla voitiin seurata myös sikiön sydämen sykettä.
Magneettikuvauslaite on muotoiltu niin, että synnyttävä äiti pystyy vaihtamaan asentoa kuvauksen aikana.
Maailman ensimmäistä synnytysskannausta edelsi monen vuoden urakka, johon osallistui niin radiologeja kuin elektroniikkainsinöörejäkin. Esimerkiksi sydänmonitoria varten oli kehitettävä aivan uusi ratkaisu, joka toimi kuvannuslaitteen voimakkaasta magneettikentästä huolimatta. Kehitystyöhön osallistunut gynekologi Christian Bamberg korostaa, että magneettikenttä ei ole haitaksi lapselle eikä äidille.
Iso osa synnytyksistä päättyy keisarileikkaukseen. Uusi skanneri voi lisätä tietoa synnytyskomplikaatioista.
Uuden skannerin toivotaan tuottavan entistä tarkempaa tietoa synnytyksen vaiheista. Valaistusta etsitään muun muassa siihen, miksi nykyisin noin 15 prosentissa tapauksista sikiön kulku synnytyskanavassa pysähtyy, jolloin joudutaan turvautumaan sektioon eli niin sanottuun keisarileikkaukseen.
Ensimmäinen skannattu synnytys sujui normaalisti. Äiti ja lapsi voivat hyvin. Ainoa ongelma oli kuvannuslaitteen pitämä ääni: äidillä olikin kuvauksen ajan korvatulpat.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.