Hymy vaatii työtä

Syntymä on valtava mullistus. Sen aikana sikiö siirtyy kohdun hyvin suojatusta ympäristöstä ärsykkeitä tulvivaan maailmaan.

Aiemman käsityksen mukaan vastasyntynyt kohtaa maailman valmistautumattomana ja lapsen päästämä huuto tai hänen huulillaan kareileva hymy ovat vain satunnaisia ­reaktioita ärsykkeisiin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että sikiö valmistautuu kohdussa tiiviisti tuleviin koitoksiin.

Britanniassa Durhamin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa sikiön ilmeiden kehitystä seurattiin kohdusta tallennetun videokuvan avulla. Ensimmäiset vaiston­varaiset kasvolihasten liikkeet olivat havaittavissa jo 24. raskausviikolla. Sitä seuranneina viikkoina liikkeistä alkoi tulla koordinoidumpia, ja lopulta niistä muotoutui selviä ilmeitä.

Sikiön ilmeet videoidaan

Tutkimuksessa käytetty yksityiskohtainen kuva sikiön kasvoista saatiin niin sanotulla 4-d-tekniikalla. Siinä kameraa ei viedä kohtuun sisälle vaan kuva muodostetaan ultraääniluotauksella, kuten normaalissa kaksiulotteisessakin ultra­ääni­tutkimuksessa.

Ultraäänellä voidaan tehdä myös nykyisin suosittuja 3-d-tutkimuksia, jolloin sikiöstä saadaan kolmiulotteisia pysäytyskuvia. Kun ulottuvuuksiin lisätään vielä yksi eli aika, on tuloksena liikkuvaa kolmiulotteista kuvaa eli 4-d-videota, josta voidaan seurata, mitä sikiö tekee kohdussa.

Brittitutkimukseen valittiin kaksi 20. raskausviikolla rakenneultraäänitutkimuksessa terveeksi osoittautunutta sikiötä. Niiden kehitystä seurattiin säännöllisesti 24. raskausviikolta 36. viikolle.

Tutkittujen sikiöiden kasvojen liikkeet kehittyivät vähitellen. 24. raskausviikolla sikiöt pystyivät liikuttamaan vain yhtä kasvolihasta kerrallaan eli esimerkiksi vain venyttämään huu­liaan. Viikolla 35 sikiöt pystyivät jo liikuttamaan yhtä aikaa useita kasvolihaksia, kuten kulmia, huulia ja suuta, jolloin liikkeistä selvästi muotoutui ilme.

Tällä hetkellä tutkimus on sellaisessa vaiheessa, jossa kuvamateriaalista eritellään yksittäisiä ilmeitä, jotka voivat muiden ilmetutkimusten mukaan liittyä hymyyn, itkuun, pelkoon, kipuun ja suruun. Tutkijat panevat merkille myös sen, missä järjestyksessä sikiö käyttää kasvolihaksia. Vaikka tutkimus on vielä kesken, tulokset viittaavat siihen suuntaan, että sikiö alkaa ensiksi liikuttaa kasvojen alaosan lihaksia ja yläosan lihasten hallinta kehittyy myöhemmin.

”Videoiden käyminen läpi kuva kuvalta on hidasta. Tällä hetkellä tutkimme kipuun liittyviä ilmeitä. Pystymme erottamaan niistä 19 erilaista kasvojen liikettä”, selittää Nadja Reissland, joka on Durhamin yliopiston psykolo­gian tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija.