Sarvet aseina ja urosten koristeina

Sarvipäiset eläimet ovat yleensä kasvinsyöjiä, joten ne eivät käytä sarvia saalistukseen. Miksi siis esimerkiksi sarvikuonolla on sarvi?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Sarvipäiset nisäkkäät ovat todella poikkeuksetta kasvinsyöjiä, joten sarvesta ei ole suoranaista hyötyä ravinnon hankkimisessa. Yleensä eläimet käyttävät sarviaan aseena tai koristeena. Ne ovat myös sukupuoliominaisuus. Yleensä urosten sarvet ovat suuremmat kuin naaraiden, ja monien lajien naarailla ei ole sarvia lainkaan. Suurten sarvien kasvattaminen ja kantaminen vaativat paljon energiaa ja ovat merkki uroksen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Naaraat suosivat kumppania valitessaan usein juuri suurisarvisia uroksia. Siksi esimerkiksi hirvihärän sarvet ovat komeimmillaan juuri kiima-aikaan alkusyksyllä. Aseena sarvea käytetään sekä hyökkäykseen että puolustukseen. Sarvikuonokin käyttää sarveaan useimmiten keskinäisissä kahinoissa. Jos naarasseuraa etsivä uros eksyy toisen uroksen reviirille, seurauksena voi olla yhteenotto. Ensin ne uhkailevat toisiaan niittämällä kasveja sarvellaan keinuttamalla päätään puolelta toiselle. Sitten vuorossa on usein miekkailu sarvilla. Toisinaan kamppailu menee niin pitkälle, että toinen ottaa vauhtia ja iskeytyy sarvi edellä vastustajan päähän.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: