Salamander

Jalkansa menettänyt ei jää aina raajarikoksi

Kun sisilisko menettää häntänsä, tilalle kasvaa uusi. Voivatko muut eläimet, esimerkiksi nisäkkäät, korvaa tuhoutuneen raajansa kasvattamalla uuden?

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Tuhoutuneen jo erilaistuneen kudoksen uusiutuminen eli regeneraatio ei ole eläinkunnassa mitenkään tavatonta, mutta sitä ei esiinny kaikissa eläinryhmissä.

Polyyppieläimet ja värysmadot lienevät tehokkaimpia uusiutujia. Värysmadot voivat kasvattaa itsensä ennalleen, vaikka niistä olisi jäljellä enää niin pieni kappale, että se muodostaa vain yhden kahdessasadasosan alkuperäisestä eliöstä.

Myös piikkinahkaiset ovat taitavia uusiutujia. Esimerkiksi meritähdelle kasvaa nopeasti uusi haara katkenneen tilalle. Monien muiden yksinkertaisten eliöiden tavoin ne voivat uusiutumalla myös lisääntyä suvuttomasti: kahtia revenneen eläimen kummastakin puoliskosta kehittyy uusi yksilö. Niveljalkaisista esimerkiksi taskuravut pystyvät kasvattamaan menettämänsä raajan tai saksen tilalle uuden, joka tosin on usein alkuperäistä pienempi.

Selkärankaisilla regeneraatio on harvinaista. Pyrstösammakoille tiedetään kasvavan uusia raajoja, mutta niiden lisäksi vain jotkin kala- ja matelijalajit pystyvät samaan. Täysikasvuisille linnuille ja nisäkkäille ei ole koskaan havaittu kehittyneen uusia raajoja.

Kantasoluista koiveksi

Pyrstösammakon raajan uusiutumiseen vaaditaan iso tukku kantasoluja.

1. Vammakohdan verenvuoto tyrehtyy, ja ihosoluja alkaa kasvaa haavauman peitoksi.

2. Amputaatiokohtaan kehittyy erilaistumattomista soluista eli kantasoluista koostuva blasteema.

3. Blasteeman solut alkavat erilaistua eri kudoksiksi, eli kohtaan syntyy uutta lihas-, luu- ja hermokudosta.

4. Uudet kudokset kasvavat yhteen vanhojen kanssa, ja muutaman viikon päästä pyrstösammakolla on uusi jalka.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: