Tuppinokka
© Shutterstock

Kekseliäs pärjää pakkasessa

Kun lämpötila on keskimäärin 57 astetta pakkasen puolella, selviytyminen vaatii taitoa. Sitä onneksi Antarktiksen asukkailla on. Toiset syövät hylkeiden jätöksetkin, toiset siivilöivät ruoan vedestä hampaillaan.

keskiviikko 21. helmikuuta 2018 teksti Lars Thomas

Antarktiksen isoin maaeläin on hyönteinen

Belgica antarctica
© Richard E. Lee Jr

Aidot maaeläimet eli lajit, jotka viettävät koko elämänsä kuivalla maalla, ovat Etelämantereella harvalukuisia. 

Maanosan isoin maaeläin on itse asiassa siivetön surviaissääskiin kuuluva Belgica antarctica, joka suurimmillaan on kuusi millimetriä pitkä. 

Se on myös Antarktiksen ainoa hyönteinen. B. antarctican aikuiselämä kestää kymmenen keskikesän päivää. Sitä ennen se elää toukkana jään alla kaksi vuotta.

Sen soluissa on sokereita, jotka suojaavat pakkaselta. Helteestä B. antarctica ei pidä: jo 10 asteen lämpö vie sen hengen.

Merisika siivoaa merenpohjaa

Merisika
© David Wrobel/Seapics

Eteläisessä jäämeressä on syötävää muuallakin kuin pinnan krilliparvissa. Merisiaksi kutsuttu merimakkaroihin kuuluva Protelpidia murrayi syö itsensä kylläiseksi merenpohjassa. 

Parikymmentä senttiä pitkäksi kasvava selkärangaton otus tonkii merenpohjan ylintä kerrosta, johon kertyy ravinteita pinnan tuntumasta vajoavista orgaanisista aineksista ja kuolleista kaloista ja valaista.

Samalla kun merisiat saavat oman vatsansa täyteen, ne ylläpitävät ravinteiden kiertokulkua ottamalla kuolleet ainekset hyötykäyttöön sen sijaan, että ne kasautuisivat merenpohjaan.

Tuppinokka herkuttelee ulosteilla, oksennuksella ja raadoilla

Tuppinokka
© Rick Price/Getty Images

Paksussa lumenvalkoisessa höyhenpuvussaan tuppinokka muistuttaa pulleamahaista valkoista kyyhkyä. Sen ruokavalio ja elintavat ovat kuitenkin aivan toista maata. 

Tuppinokkaa onkin kuvailtu Antarktiksen korppikotkaksi. Tuppinokat ovat erinomaisia lentäjiä, mutta ne eivät voi sukeltaa ruokaansa vedestä, sillä niillä ei ole räpylöitä, joilla voisi liikkua vedessä. Sen sijaan ne ovat ottaneet hoitaakseen jäätikön jätehuollon.

Kun hylje-emo on poikinut, tuppinokat poimivat istukan, veren ja muut jätteet parempiin suihin. Ne eivät jätä käyttämättä myöskään hylkeen tuottamaa tuoretta ulosteläjää. 

Pingviiniyhteisöissä ne siivoavat pois rikkoutuneet munat ja kuolleet poikaset. Ne kilpailevat myös pingviininpoikasten kanssa aikuisten oksentamasta ruoasta. 

Ilman tuppinokkien kaltaisia haaskansyöjiä orgaanisten aineiden kierto Etelämantereella olisi hyvin hidasta, sillä kylmässä raadot ja jätteet hajoavat huonosti.

Tutustu pingviinien valtakuntaan

Antarktis ja sen luonto tarjoavat kurkistuksen ääriolosuhteisiin:

  • Antarktiksen sisäosissa sataa vähemmän kuin Saharan autiomaassa.
  • Keskilämpötila talvella on 76 astetta miinuksen puolella.
  • Kovassa kylmyydessä selviävät vain harvat lajit – suurin maaeläin on 6 milliä pitkä surviaissääski.

Nyt sinulla on mahdollisuus päästä Tieteen Kuvalehden mukana tutustumaan maapallon äärimmäiseen mantereereen. Matka tehdään National Geographic Orion -aluksella, joka on suunniteltu seilaamaan jäisissä vesissä.  

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: