Heliconius numata

Supergeeni: Seitsemän muunnosta samasta perhosesta

Heliconius numata -perhosesta esiintyy seitsemän erinäköistä muotoa, joilla H. numata jäljittelee alueella viihtyviä muita myrkyllisiä perhoslajeja.

Etelä-Amerikassa Amazonaksen alueella elävän Heliconius numata -perhosen tunnistavat yleensä vain asiantuntijat. Lajista esiintyy nimittäin seitsemän erinäköistä muotoa, joilla H. numata jäljittelee muita myrkyllisiä perhoslajeja.

Myrkyllinen yrittää näyttää myrkylliseltä

Suojaavaa yhdennäköisyyttä kutsutaan mimikryksi, mutta koska H. numata on itsekin myrkyllinen, kyse on Müllersin mimikryksi kutsutusta erikoistapauksesta, jossa sekä malli että jäljittelijä hyötyvät yhdennäköisyydestä. Mitä enemmän samanlaisia myrkyllisiä perhosia on, sitä helpommin perhosia syövät eläimet, kuten linnut, oppivat karttamaan niitä etsiessään ravintoa.

Vaikka H. numatan ilmiasun muunnokset ovat olleet tiedossa pitkään, ei ole tiedetty, miten ne syntyvät. Nyt muun muassa Ranskan luonnonhistoriallisen museon tutkijoista koostuva ryhmä on saanut selville, että perhoslajin perimässä vaikuttaa supergeeniksi kutsuttu tekijä.

Supergeeni säilyttää tärkeän piirteen

Supergeeni on yhdessä kromosomissa oleva joukko geenejä, jotka periytyvät aina yhdessä. Niissä ei pääse tapahtumaan sellaista tekijöiden sekoittumista kuin yleensä sukusolujen muodostuessa tapahtuu.

Supergeeni auttaa säilyttämään piirteen, joka on erittäin tärkeä lajin säilymiselle. Heliconius numatan supergeeni sisältää 18 yksittäistä geeniä, jotka pystyvät tuottamaan seitsemän eri kuviovaihtoehtoa yksilön ilmiasuun. Käyttöön tulevan määrää se, minkä näköisiä muita myrkyllisiä perhoslajeja lähiympäristössä elää.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: