Sairas lisko lämmittelee

Koska matelijat ovat vaihtolämpöisiä, niiden ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Voiko niillä olla kuumetta?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Perinteisesti eläimet on jaettu tasa- ja vaihtolämpöisiin lajeihin. Viime aikoina jaotteluun on alettu suhtautua entistä kriittisemmin, sillä on havaittu, että osa vaihtolämpöisistä eläimistä muistuttaa elintoiminnoiltaan ja siten myös lämmönsäätelyjärjestelmältään niin paljon tasalämpöisiä eläimiä, että kovin tiukka rajanveto ei vaikuta mielekkäältä. Nykyään puhutaankin usein endo- ja ektotermisistä eläimistä. Endoterminen viittaa eläimen kykyyn tuottaa itse aineenvaihduntansa ja muiden elintoimintojensa avulla suhteellisen tasaisesti lämpöä. Ektoterminen taas tarkoittaa sitä, että eläin tarvitsee ainakin aika ajoin ulkopuolisen lämmönlähteen, sillä se ei pysty käyttämään omaa aineenvaihduntaansa lämmön tuottamiseen. Endotermisiä eläimiä ovat nisäkkäät ja linnut, sillä niiden elimistö toimii parhaiten, kun ruumiinlämpö pysyy lajityypillisessä vaihteluvälissä. Siksi kuume rasittaa pitkittyessään niiden elimistöä. Ektotermisillä eläimillä, kuten sammakkoeläimillä ja useimmilla matelijoilla, vaihtelualue on suurempi. Ruumiinlämmön lasku hidastaa niiden liikkeitä ja muita toimintoja, kun taas lämpötilan nousu vilkastuttaa niitä. Mateli-joiden immuunijärjestelmän toimintaa tukee lajille sopiva ruumiinlämmön vaihtelu. Tutkimusten mukaan matelijat hakeutuvat sairastuessaan lämpimiin paikkoihin. Näin ne nostavat ruumiinlämpöään. Lämmittelyllä on ilmeisesti sama tehtävä kuin kuumeella.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: