Rakenne ei aina heijasta genomin kokoa

Voiko eliöiden ulkonäöstä tehdä päätelmiä siitä, miten laaja niiden perimä on?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Perimä eli genomi tarkoittaa yleiskielessä perintötekijöiden kokonaisuutta. Täsmällisemmin ilmaistuna kysymyksessä on jonkin lajin yksilön perintöaines, jota koskeva tieto on tallentunut dna:n emäksiin. Siten genomi kattaa varsinaisten geenijaksojen lisäksi ne dna:n osat, jotka eivät ohjaa solujen proteiinisynteesiksi kutsuttua prosessia. Dna:n kaksoiskierteen jaksojen pituus ilmaistaan emäspareina. Geeni taas on dna:n jakso, joka sisältää jonkin proteiinin valmistusohjeen. Eliöt tarvitsevat erilaisia proteiineja, mikä selittää myös sen, että geenien määrä vaihtelee lajeittain. Pääsääntö näyttää olevan, että proteiinivalikoima on alkeellisilla lajeilla pienempi kuin niitä kehittyneemmillä. Säännön vahvistavia poikkeuksia tunnetaan tosin useita. Tiettävästi laajin genomi onkin todettu Amoeba dubia -alkueläimellä. Sen perimä koostuu 670 miljardista emäsparista. Äkkiseltään voisi luulla, että suurilla selkärankaisilla valaista ihmiseen olisi muita lajeja laajempi genomi. Todellisuus on kuitenkin toinen. Esimerkiksi ihmisellä on noin kolme miljardia emäsparia. Ratkaisevia lajin rakenteen ja käyttäytymisen kannalta eivät siten olekaan itse emäsparit, vaan se, miten niistä koostuu ilmiasun eli fenotyypin ja geenimuotojen kokonaisuuden eli genotyypin määrittävät merkitykselliset jaksot, geenit. Monille on yllätys, että kasveillakin voi olla erittäin paljon perintötekijöitä. Esimerkiksi jättipoppelilla, jonka perimä koostuu 500 miljoonasta emäsparista, on 44 000 geeniä. Ihmisen geenimäärä on alle 30 000.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: