Bears

Miten suureksi maapeto voi kasvaa?

Mikä ratkaisee, miten suureksi maalla elävä petonisäkäslaji voi kasvaa?

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Maalla elävien petoeläinten enimmäiskokoon vaikuttaa ratkaisevasti niiden energiankulutus. Mitä pienempi niiden energiantarve on, sitä kookkaampia niistä voi tulla, jos niille vain on tarjolla riittävästi ravintoa.

Vaihtolämpöiset matelijat tarvitsevat vähemmän syötävää kuin tasalämpöiset nisäkkäät, koska niiltä ei kulu energiaa lämmöntuotantoon. Esimerkiksi kilon painoinen nisäkäs tarvitsee 13–14 kertaa niin paljon ravintoa kuin samankokoinen matelija, koska sen täytyy pitää aineenvaihdunnallaan ruumiinlämpönsä jatkuvasti noin 39 asteessa.

Suuret nisäkkäät tarvitsevat suuria saaliita

20–25 kilon painoiset petonisäkkäät voivat tyydyttää energiantarpeensa vain pyydystämällä saaliseläimiä, jotka ovat niiden itsensä kokoisia tai niitä suurempia. Vaikka saalistaminen verottaa voimia, isosta saaliista on etua: siitä peto saa yhdellä kertaa paljon energiaa. Se voi riittää usean päivän tarpeeseen. Monet pedot varmistavat ravinnonsaantinsa syömällä itsensä ensin kylläisiksi ja kätkemällä raadon muilta eläimiltä. Jos suurpedot söisivät vain pieniä saaliseläimiä, ne eivät ehtisi hankkia riittävästi energiaa.

Lontoolaisessa Eläintieteen tutkimuslaitoksessa on selvitetty aineenvaihdunta- ja ravintotietojen pohjalta, miten suuria lihansyöjänisäkkäistä voi tulla. Siellä päädyttiin 1?100 kilon ylärajaan. Suurin nykyinen maapetonisäkäs, jääkarhu-uros, painaa noin 500 kiloa, mutta laskelman tulos vastaa suunnilleen Arctodus simus -karhua. Laji kuoli sukupuuttoon 20?000 vuotta sitten. Tämä 800–1?000 kilon painoinen tylppäkuonokarhu on ollut suurin maalla elänyt petonisäkäs.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: