Maailman vanhin valas

Ikä näkyy silmästä tai ainakin aminohapoista

Valaat voivat elää erittäin vanhoiksi. Miten merien jättiläisten ikä saadaan selville?

tiistai 15. syyskuuta 2015

Aminohapot ajoittavat valaan

Jos oikein reippaasti vedetään mutkia suoriksi, voidaan sanoa, että silmän aminohapoilla on puoliintumisaika samaan tapaan kuin radioaktiivisilla aineilla. Tosin aminohapot eivät muutu toisiksi aineiksi vaan peilikuvikseen.

Aminohappoja, jotka ovat proteiinien ainesosia, voi esiintyä kahdessa muodossa: L- ja D-muotoisina. L (latinan sanasta laevus) tarkoittaa vasenkätistä ja D (latinan sanasta dexter) oikeakätistä. L- ja D-aminohapot ovat muuten samanlaisia, mutta ne ovat toistensa peilikuvia kuten ihmisen oikea ja vasen käsi.

Kun valaansikiön – tai minkä tahansa eläimen – silmän linssi kehittyy, siinä on L-aminohappoja. Iän mittaan osa niistä muuttuu D-aminohapoiksi.

Muutos on hidasta, ja se jatkuu läpi elämän. Kun tiedetään, missä tahdissa aminohapot muuttuvat, voidaan määrittää silmän ikä laskemalla, miten suuri osa aminohapoista on muuttunut.

Rantaan ajautuneet valaat taistelevat hengestään

Syksyllä 2010 yli 70 valasta ajautui rantaan Uuden-Seelannin luoteiskärjessä. Seuraa kolme päivää kestänyttä taistelua niiden hengen pelastamiseksi:

140-vuotias valas

Kesäkuussa 2010 Vejlen vuonoon Jyllannin itärannikolla kuolleen sillivalaan ikä määritettiin silmän linssin aminohapoista.

Valas oli 140-vuotias eli vanhin tunnettu sillivalas.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: