Baby seal

Miksi norpilta näyttää puuttuvan silmäterä?

Mitä norppien silmissä tapahtuu, kun ne sukeltavat jäältä tai rannalta veteen?

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Hylkeillä on sekä silmäterä (pupilli) että värikalvo (iiris). Syynä siihen, että niiden silmistä näyttää puuttuvan myös mustuaiseksi nimitetty silmäterä, on värikalvon tummuus. Siksi pupillin ja iiriksen rajaa voi olla vaikea erottaa.

Hylkeet ovat sopeutuneet erinomaisesti osittaiseen vesielämään. Sukeltaminen asettaa kuitenkin niiden näkökyvylle erityisvaatimuksia. Lajinkehityksen tuloksena muinaisista maapedoista polveutuvat hylkeet ovat saaneet monenlaisia sopeumia, jotka helpottavat vedessä liikkumista. Yksi niistä on litteä sarveiskalvo. Se toimii kuin ikkuna, joka taittaa valoa lähes samalla tavalla, olipa hylje sitten vedessä tai kuivalla maalla.

Näköaistille siirtyminen märästä elementistä kuivaan on melkoinen optinen haaste, sillä valo taittuu paljon voimakkaammin kulkiessaan nesteen täyttämään silmään ilmasta kuin vedestä. Ensimmäiset maaselkärankaiset näkivät hyvin vedessä, mutta kuivalla maalla ne olivat likinäköisiä. Nykylajeilla ongelma ei ole yhtä paha muun muassa litteämmän ja siten valoa vähemmän taittavan mykiön eli linssin ansiosta. Hylkeiden esivanhemmat kärsivät vastaavasti päinvastaisesta ongelmasta: ne olivat vedessä pitkänäköisiä.

Nykyhylkeillä on lähes pyöreä mykiö, joka ei ole optimaalinen kuivalla maalla. Litteä sarveiskalvo ja iiris, joka säätelee tehokkaasti silmään pääsevän valon määrää pupillin kokoa muuttamalla, parantavat tosin näköä.

Norppa ei ole ainoa

Monilla vesinisäkkäillä on litteä sarveiskalvo, jonka ansiosta ne näkevät sekä vedessä että kuivalla maalla. Tällaisia eläimiä ovat:

  • mursut

  • pohjanisohylkeet

  • leopardihylkeet

  • beringinisohylkeet.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: