Nukkuvatko kalat papukaijakala

Tarvitsevatko kalat unta?

Unen kaltaiseen lepotilaan vaipumista on havaittu lähes kaikilla eläinryhmillä – myös monilla kalalajeilla.

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Nukkumista on vaikea määritellä tarkasti ja yksiselitteisesti.

Monilla eläimillä on kuitenkin lepojaksoja, jotka vastaavat ihmisen unentarpeen tyydyttämistä.

Usein eläinten kohdalla käytetty nukkumisen arviointiperuste tai tunnusmerkki on se, että lajille on ominaista säännöllinen vireystilan vaihtelu, joka muistuttaa uni-valverytmiä.

Kun eläin on lepotilassa, se ei reagoi lainkaan tai reagoi vaimeasti erilaisiin aistiärsykkeisiin, kuten valoon, ääneen, paineeseen ja sähköön.

Seeprakala näyttää selvästi nukkuvan

Tällä kriteerillä arvioituna nukkuvia lajeja esiintyy melkein kaikissa eläinryhmissä selkärangattomista selkärankaisiin.

Kalojen osalta tiedot ovat puutteellisia, eikä voida sanoa varmasti edes sitä, kuuluuko nukkuminen kaikkien kalojen käyttäytymiseen.

Selvä unentarve on havaittu esimerkiksi seeprakalalla.

Lajin yksilöt vaipuvat kaikissa kehitysvaiheissa lepotilaan, joka ilmenee aistitoimintojen passivoitumisena.

Sokeat kalat ovat aina hereillä

|

Pimeissä luolissa elävät tai sokeina syntyvät kalat (kuten meksikolainen partanilkkakala Typhliasina pearsei), eivät vaikuta nukkuvan lainkaan.

Tutkimusten valossa näyttää siltä, että olemattoman levontarpeen taustalla on näköärsykkeiden puuttuminen. Siksi näillä lajeilla aivot eivät joudu hahmottamaan ympäristöä näköaistin välittämistä tiedoista.

Ilmeisesti parvikalat nukkuvat harvoin samasta syystä: näköaisti työllistää aivoja suhteellisen vähän, koska parvessa kalat seuraavat vain lähimpänä uivia lajitovereita.

Papukaijakala uinuu limapussissa

Kun seeprakalan poikaset nukahtavat, niiden pää painuu alaspäin.

Täysikasvuisilla seeprakaloilla nukkumisen paljastaa sen sijaan pyrstöevän lerpahtaminen.

Osa kaloista lepää pohjassa ilman sen suurempia seremonioita.

Papukaijakala on siitä poikkeuksellinen, että se ensin etsii itselleen turvallisen makuupaikan ja sitten päästää suustaan limaa, joka leviää sen ympärille suojapeitoksi.

Papukaijakala erittää suun kautta itselleen limaisen makuupussin, joka sulkee sen ominaishajun sisäänsä. Kuva: Reinhard Dirscherl/Getty Images

Ihmiset ja eläimet ovat hereillä vain, kun siitä on etua niille

Ihmisten uni jakautuu neljään eri vaiheeseen – ja niiden vaihtelu auttaa eloonjäämisessä. Lue lisää suuresta uniartikkelista:

TÄMÄN VUOKSI ELÄIMET NUKKUVAT

1. Aivot työstävät aistitietoa, ja muisti vahvistuu.

2. Hormonien eritys ja vuorovaikutus säätyvät.

3. Vastustuskyky pysyy vahvana.

4. Vaurioituneet solut korjautuvat.

5. Elimistö säästää energiaa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: