Kylkiviiva-aisti estää kosketukset

Kalat voivat muodostaa tuhansien yksilöiden parvia. Miten kalat välttävät törmäykset? Mitä hyötyä parvesta on?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Maaselkärankaisille ominaisten näkö-, haju-, kuulo-, maku- ja tuntoaistin lisäksi kaloilla on kylkiviiva-aisti, joka reagoi hyvin matalataajuuksiseen värähtelyyn. Joillakin kalalajeilla on myös ns. sähköaisti, jolla ne tunnistavat esteitä ja vedessä liikkuvia eläimiä. Tiiviissä parvessa kylkiviiva-aistin merkitys korostuu, sillä sen avulla eri yksilöt pystyvät määrittämään etäisyyden toisiinsa. Parvikaloilla on yleensä hyvä kuulo. Esimerkiksi sillikaloilla sisäkorva on yhteydessä uimarakkoon. Yhteys vahvistaa etenkin matalia ääniä, joita samassa parvessa liikkuvien lajitoverien pyrstöniskut aiheuttavat. Kuulo kertoo summittain, missä muut kulloinkin menevät. Parvi tarjoaa etenkin pienille kaloille turvaa petoja vastaan. Parven uskotaan olevan hämäyskeino: se luo vaikutelman isosta eläimestä, jonka kimppuun ei kannata hyökätä. Parven sisällä yksittäisen kalan riski joutua hyökkäyksen kohteeksi on pienempi kuin silloin, kun se ui yksinään. Teorialta vie tosin pohjaa se, että jotkin pedot, esimerkiksi ryhmänä saalistavat miekkavalaat, ovat erikoistuneet parvikalojen pyytämiseen. Parvesta on yksittäiselle kalalle myös hydrodynaamista etua, sillä parvessa veden vastus on pienempi, mikä säästää energiaa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: