Kasvinsyöjä isopandakin on luokittelussa petoeläin

Kissa on petoeläin, sillä se pyydystää hiiriä. Onko mustarastas peto, koska se syö matoja?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Käsitettä petoelän käytetään kahdella tavalla: yhtäältä petoeläin on systemaattisessa luokittelussa käytetty nisäkäslahko ja toisaalta ekologinen käsite, jolla tarkoitetaan eläinten ravinnonhankkimistapaa. Kun systemaattisesti puhutaan petoeläimistä, tarkoitetaan Carnivora-nisäkäslahkoon kuuluvia lajeja. Lahkoon kuuluu 11 heimoa: sivettieläimet, mangustit, hyeenat, kissaeläimet, näätäeläimet, koiraeläimet, karhut, mursut, korvahylkeet ja varsinaiset hylkeet. Kun puhutaan petoeläimistä ekologisessa mielessä, lajien määrä kasvaa huimasti, sillä silloin ryhmään kuuluvat kaikki eläinlajit, jotka saalistavat ja tappavat muita eläimiä ja syövät ne. Näillä eläimillä on usein terävä nokka, kynnet tai hampaat tai ne käyttävät saalistukseen myrkkyä. Yleensä niillä on myös herkät aistit. Peto-termi tarkoittaa eläintä, joka syö muita eläimiä, mutta useimmat petoeläimet kissaeläimiä lukuun ottamatta täydentävät ravintoaan hyönteisillä, hedelmillä tai marjoilla. Tropiikissa on lisäksi kasveihin erikoistuneita petoeläimiä, kuten pikkupanda, isopanda ja palmusivetit. Systemaattisen luokittelun kannalta isopanda siis on petoeläin, vaikka se hampaistosta päätellen onkin selvästi kasvinsyöjä. Isopandan ruuansulatuskanava on edelleen samankaltainen kuin muilla petoeläimillä. Se ei pysty sulattamaan esim. selluloosaa, minkä vuoksi se joutuu syömään enemmän kuin ”oikeat” kasvinsyöjät.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: