Torakat tarkastavat toistensa ulosteet

Laajalle levinneen uskomuksen mukaan torakkaa ei kannata tappaa, sillä sen raato houkuttelee lisää torakoita. Onko näin?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Torakat ovat melko alkeellisia ja erittäin vastustuskykyisiä hyönteisiä. Kaupungeissa ne kasvavat harvoin yli viiden sentin pituisiksi, mutta tropiikissa tavataan selvästi suurempia yksilöitä. Lajeja on noin 3 500. Suomessa yleisin asuinrakennuksissa esiintyvä torakka, russakka, elää pienissä yhdyskunnissa. Se on hyvä esimerkki torakoiden sosiaalisesta elintavasta, jossa yksilöiden välisellä viestinnällä on suuri merkitys. Monien muiden eläinten tapaan torakatkin viestivät kemiallisesti feromoneiksi kutsuttujen hajuaineiden avulla. Nämä merkkiyhdisteet vaikuttavat muiden lajitovereiden käyttäytymiseen ja sitä kautta yhdyskunnan kehitykseen ja toimintaan. Amerikkalaisella lajilla tehtyjen kokeiden mukaan torakat eivät lähesty lajitoveriaan, joka on vahingoittunut tai juuri kuollut vammoihinsa. Vammautumishetkellä vapautuu hälytysferomoneja, jotka muut tulkitsevat kehotukseksi välttää vaarallista paikkaa. Toisaalta russakoita havainnoimalla on saatu selville, että ne ovat kiinnostuneita lajitovereidensa jätöksistä. Kun torakka lyödään liiskaksi, siitä purskahtaa myös ulostetta. Jätökset sisältävät merkkiyhdisteitä, jotka saavat lajitoverit tekemään tarkastuskäynnin paikalle. Käyttäytyminen on biologisesti perusteltua, sillä suuret jätökset viittaavat hyvään ravintotilanteeseen. Uloste voi johtaa muutkin samalle apajalle.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: