Mosquito stinging

Hyttynen pistää stiletillä

Miten hyttynen pystyy lävistämään ihon, ja miten se imee veren mahaansa?

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Hyttysen puolustukseksi on sanottava, että se ei ime verta oman mahansa täytteeksi. Omaksi ravinnokseen se käyttää mettä, mutta naaraat tarvitsevat nisäkkäiden tai lintujen veren sisältämää proteiinia, jotta niiden munat voivat kehittyä. Koiraat eivät välitä verestä lainkaan.

Hyttynen imee verta verinahkassa olevista pikku suonista. Päästäkseen käsiksi niihin sen on läpäistävä orvaskesi. Sitä varten hyttysen suuosat ovat muodostuneet imukärsäksi. Siinä on ikään kuin tuppi ja sen sisällä putkimainen kanava, jonka päässä on kitiiniset pistosukasista koostuvat teräväreunaiset stiletit eli lävistimet. Kaiken kaikkiaan imukärsä muistuttaa lääkeruiskun onttoa neulaa.

Hyttysen imukärsän sisällä on itse asiassa kaksi putkea: toinen imee verta, toinen valuttaa pistopaikkaan sylkeä, joka estää verta hyytymästä.

Samalla kun hyttynen painaa imukärsänsä ihoon, se liikuttelee päätään niin, että kärsä porautuu orvaskeden läpi. Kärsän päässä on aistinsoluja, joilla hyttynen havaitsee verisuonen. Kun stiletti on puhkaissut suonen, hyttynen luo suun ja nielun lihaksilla kärsään alipaineen, joka saa veren siirtymään hyttysen sisuksiin.

Jos uhri ei liiskaa kiusaajaansa kesken aterian, hyttynen voi imeä 1,5 kertaa oman painonsa verran verta. Imettyään kylliksi se vetää kärsänsä pois ihosta ja etsii rauhaisen paikan, jossa se sulattelee ateriaansa.

Mosquito mouthpart

Yleensä muutama – joskus jo yksikin – veriannos laukaisee munimisreaktion. Naaras laskee 50–200 munaa. Määrä vaihtelee aterian koon mukaan.

Huuli tukee imukärsää

Hyttysen imukärsässä on stiletit, jotka viiltävät reiän ylimpään ihokerrokseen. Siitä hyttynen painaa imukärsänsä verinahkaan, jossa verisuonet ovat. Pitkulainen huuli tukee stilettejä.

1. Naarashyttysen imukärsässä on huuliosan lisäksi stileteiksi kutsutut lävistimet, jotka tekevät viillon ihoon. Huuliosa jää ihon pinnalle ja tukee imukärsää. Huuli taipuu sitä enemmän, mitä syvemmälle ihoon kärsä painuu.

2. Imukärsän päässä on aistinsoluja, joiden avulla hyttynen tuntee, kun kärsä osuu suoneen. Samalla kun hyttynen imee verta, se erittää sylkeä, joka estää vuotavaa verta hyytymästä.

3. Hyttysen suussa ja nielussa olevat lihakset luovat imukärsään alipaineen, joka siirtää suonesta vuotavan veren hyttysen sisuksiin.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: