Evästeiden käsittely ja yksityisyyden suoja
  • Luo uusi käyttäjä
  • Kirjaudu sisään
  • Kysy meiltä
  • Ihminen
  • Luonto
  • Maa
  • Universumi
  • Tekniikka
  • Historia
  • Testit
  • Tilaa nyt
  • Pelaa Quiz Battle -peliä

    Pelaa Quiz Battle -peliä

  • 3 upeaa etua tilaajalle!

    3 upeaa etua tilaajalle!

  • Nyt voit pelata tieku.fi-sivustossa

    Nyt voit pelata tieku.fi-sivustossa

  • Testaa ÄO:si

    Testaa ÄO:si

J. Naylor

Tiibet oli jääkauden nisäkkäiden kehto

Fossiilöytö: Tiibetin ylängöltä löytynyt villasarvikuonon fossiili osoittaa, että villasarvikuono kehittyi jo ennen jääkauden alkamista.

  • 24.02.2012
  •  
  •  

Jääkauden megafaunan on aiemmin oletettu kehittyneen aroilla, mutta Himalajalta Tiibetin ylängöltä vuonna 2007 löydetty villasarvikuonon kallo on saanut tutkijat tarkistamaan käsityk­siään. Kallo on 3,7 miljoonaa vuotta vanha eli yli miljoona vuotta vanhempi kuin aiemmin tunnetut villasarvikuonofossiilit. Se osoittaa, että villasarvikuono eli Tiibetin kylmillä ylängöillä jo ennen jääkautta.

Maapallolla alkoi esiintyä jääkausia noin 2,8 miljoonaa vuotta sitten. Ilmasto kylmeni ja lämpeni vuorotellen noin 100 000 vuoden jaksoissa. Viimeisin jääkausi muokkasi Maan pintaa 115 000–11 500 vuotta sitten.

Ennen jääkausia maapallon keskilämpötila oli noin kolme astetta nykyistä korkeampi, mutta Tiibetin ylängöllä oli kylmää jo tuolloin. Yli 4 000 metrin korkeudessa keskilämpötila oli nollan tienoilla, ja talvisin siellä oli huomattavasti kylmempää.

Villa­sarvikuonon kallo on 3,7 miljoonaa vuotta vanha. Eläin kaivoi sarvellaan kasveja lumen alta.

Tiibet oli megafaunan kehto

Villasarvikuonon kallon Zandan tasangolta löytänyt paleonto­logi Xiaoming Wang Los Angelesin piirikunnan luonnonhistoriallisesta museosta arvelee, että Tiibet on ollut jääkauden suurten nisäkkäiden synnyinkoti. Kun ilmasto kylmeni, villasarvikuonot levittäytyivät eri puolille Euraasiaa.

Wang toteaa, että vaikka Tiibetistä ei olekaan löydetty mammuttien fossiileja, on mahdollista, että kaikki jääkauden isot nisäkkäät ovat lähtöisin Himalajan ylängöltä.

Dna-tutkimuksen mukaan esimerkiksi Pohjois-Amerikan arovisentti polveutui tiibetiläisestä jakista. Pohjoisamerikkalainen paksusarvilammas puolestaan voi olla kehittynyt tiibetiläisestä villilampaasta argaalista.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

  • Sumatran laulava sarvikuono
  • Jääkausien jättiläiset
  • Juna tuli Tiibetiin
  • Lämpeneminen voi johtaa jääkauteen
  • Viljelijät pitävät kylmän loitolla
  • Jääkausi sai äkkilopun
  • Jää kertoo kylmiä tosiasioita

National Geographic

  • Mystiset mastodontit

Historianet

  • Mikä oli pikku jääkausi?

Oma profiili

Kirjaudu sisään - Tai rekisteröidy käyttäjäksi, niin saat kaikki edut

Anonymous

Oma sivu

Oikeita vastauksia X

  • Tilaa nyt
  • Oma ÄO
  • Omat visat
  • Omat pelit

Tilaa uutiskirje

  • Voita liput Jurassic Park 3D -elokuvaan

    Voita liput Jurassic Park 3D -elokuvaan

    Haluatko voittaa liput Jurassic Park 3D -elokuvaan? Steven Spielbergin klassikkoelokuvan kunniaksi voit osallistua kilpailuun ja voittaa liput ...

  • Pelaa Quiz Battle -peliä

    Pelaa Quiz Battle -peliä

  • Tilaajille: Lue teemanumeroita

    Tilaajille: Lue teemanumeroita

  • Nyt voit pelata tieku.fi-sivustossa

    Nyt voit pelata tieku.fi-sivustossa

    Yksinkertaisen haastavat pelit laittavat aivot koville. Hauskoissa peleissä tarvitaan tietoa, taitoa, logiikkaa ja nopeutta.

  • Luetuimmat
  • Uusimmat
  • Visa: 10 korvaamatonta keksintöä
    Visa: 10 korvaamatonta keksintöä
  • Kuinka älykäs olet? Testaa ÄO:si
    Kuinka älykäs olet? Testaa ÄO:si
  • Top 10: maailman vaarallisimmat eläimet
    Top 10: maailman vaarallisimmat eläimet
  • Science Fiction muuttuu todeksi
    Science Fiction muuttuu todeksi
  • Testaa tietosi biologiasta
    Testaa tietosi biologiasta
  • Grönlannin jäätikkö pitää hyvin pintansa
    Grönlannin jäätikkö pitää hyvin pintansa
  • Mount Everestin valloituksen historia
    Mount Everestin valloituksen historia
  • Top 10: maailman vaarallisimmat eläimet
    Top 10: maailman vaarallisimmat eläimet
  • Science Fiction muuttuu todeksi
    Science Fiction muuttuu todeksi
  • Lentokoneen uusi matkanopeus 7 000 km/h
    Lentokoneen uusi matkanopeus 7 000 km/h

Gallup

Uusi Tieteen Kuvalehti: Uutta tieteen kiehtovasta maailmasta – tilaa tästä

Uusi Tieteen Kuvalehti: Uutta tieteen kiehtovasta maailmasta - tilaa tästä

  • FAQ
  • Asiakaspalvelu
  • Yhteydenotto
  • Käyttöehdot
  • Tieteen Kuvalehti
  • Tiedon Maailma

Menu

  • Kysy meiltä
  • Ihminen
  • Luonto
  • Maa
  • Universumi
  • Tekniikka
  • Historia
  • Testit
  • Tilaa nyt
  • Pelaa Quiz Battle -peliä

    Pelaa Quiz Battle -peliä

  • 3 upeaa etua tilaajalle!

    3 upeaa etua tilaajalle!

  • Nyt voit pelata tieku.fi-sivustossa

    Nyt voit pelata tieku.fi-sivustossa

  • Testaa ÄO:si

    Testaa ÄO:si