Tiibet oli jääkauden nisäkkäiden kehto
Fossiilöytö: Tiibetin ylängöltä löytynyt villasarvikuonon fossiili osoittaa, että villasarvikuono kehittyi jo ennen jääkauden alkamista.
- 24.02.2012
Jääkauden megafaunan on aiemmin oletettu kehittyneen aroilla, mutta Himalajalta Tiibetin ylängöltä vuonna 2007 löydetty villasarvikuonon kallo on saanut tutkijat tarkistamaan käsityksiään. Kallo on 3,7 miljoonaa vuotta vanha eli yli miljoona vuotta vanhempi kuin aiemmin tunnetut villasarvikuonofossiilit. Se osoittaa, että villasarvikuono eli Tiibetin kylmillä ylängöillä jo ennen jääkautta.
Maapallolla alkoi esiintyä jääkausia noin 2,8 miljoonaa vuotta sitten. Ilmasto kylmeni ja lämpeni vuorotellen noin 100 000 vuoden jaksoissa. Viimeisin jääkausi muokkasi Maan pintaa 115 000–11 500 vuotta sitten.
Ennen jääkausia maapallon keskilämpötila oli noin kolme astetta nykyistä korkeampi, mutta Tiibetin ylängöllä oli kylmää jo tuolloin. Yli 4 000 metrin korkeudessa keskilämpötila oli nollan tienoilla, ja talvisin siellä oli huomattavasti kylmempää.
Villasarvikuonon kallo on 3,7 miljoonaa vuotta vanha. Eläin kaivoi sarvellaan kasveja lumen alta.
Tiibet oli megafaunan kehto
Villasarvikuonon kallon Zandan tasangolta löytänyt paleontologi Xiaoming Wang Los Angelesin piirikunnan luonnonhistoriallisesta museosta arvelee, että Tiibet on ollut jääkauden suurten nisäkkäiden synnyinkoti. Kun ilmasto kylmeni, villasarvikuonot levittäytyivät eri puolille Euraasiaa.
Wang toteaa, että vaikka Tiibetistä ei olekaan löydetty mammuttien fossiileja, on mahdollista, että kaikki jääkauden isot nisäkkäät ovat lähtöisin Himalajan ylängöltä.
Dna-tutkimuksen mukaan esimerkiksi Pohjois-Amerikan arovisentti polveutui tiibetiläisestä jakista. Pohjoisamerikkalainen paksusarvilammas puolestaan voi olla kehittynyt tiibetiläisestä villilampaasta argaalista.

