Apinan tuntee kynsistä

Onko apinoilla samankaltaiset loivasti kaarevat litteät kynnet kuin ihmisellä vai muistuttavatko ne koirien käyriä kynsiä?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Kädellislajeja yhdistää se, että niiden yläraajat tai sekä ylä- että alaraajat ovat kehittyneet tarttumaelimiksi. Kynsien tehtävä yleensä varsin pitkäsormisissa tai -varpaisissa tarttumaraajoissa on kahtalainen. Yhtäältä kynnet suojaavat ja tukevat sormia ja varpaita, toisaalta ne taas parantavat otetta ja helpottavat raapimista ja turkin puhdistamista. Ihminen on sikäli poikkeus kädellisten joukossa, että laji tulisi periaatteessa varsin hyvin toimeen ilman kynsiä. Selityksenä kynsien merkityksen vähenemiselle on kahdella jalalla pystyasennossa kulkeminen. Kynnet ovat säilyttäneet toki sormia ja varpaita suojaavan ja tukevan ominaisuutensa, mutta tarttumisen ja karvattoman ihon puhtaana pitämisen kannalta niillä ei ole enää käytännön merkitystä. Ihmisen ja ihmisapinoiden kynnet ovat melko ohuita, litteitä ja loivasti kaareutuvia. Rakenne on ominainen viisisormisille ja -varpaisille apinoille, joiden peukalo ja isovarvas kääntyvät muita sormia tai varpaita vasten, sekä ihmiselle, jonka isovarvas ei tosin enää ole riittävän kaukana muista varpaista, jotta sillä pystyisi koskettamaan kaikkia muita saman jalan varpaita. Lituskaista kynsityyppiä on joskus pidetty yhtenä kädellisten luokitteluperiaatteena, sillä malli lienee perua kädellisten esivanhemmilta, jotka olivat jyrsijämäisiä hyönteissyöjiä. Esimerkiksi nykyisiä puoliapinoita monin tavoin muistuttavilla puupäästäisillä on ”tavalliset” käyrät nisäkkään kynnet. Sen sijaan kummituseläimellä, joka on puoliapina, on raajoissaan sekä litteitä että käyriä kynsiä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: