Kuollut lisko muni munan

Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa saaneet selvitettyä lentoliskon sukupuolen fossiilin perusteella. Kiinan geologisen akatemian paleontologien tutkiman Darwinopterus-lentoliskon kivettyneet jäännökset löysi Liaoningin maakunnasta sikäläinen maanviljelijä. Luiden joukossa oli muna, joten 160 miljoonaa vuotta sitten kuollut yksilö oli kiistattomasti naaras.

Tutkijoiden mukaan muna oli liskon kuollessa munatiehyen sisällä. Raadon alkaessa maatua tiehyeen muodostui kaasuja, jotka työnsivät munan ulos. Lentoliskon kuolinsyytä ei varmuudella tiedetä, mutta sen vasemman siiven luut ovat katkenneet, joten se ilmeisesti oli törmännyt johonkin juuri ennen kuin sen piti alkaa munia. Tutkijat arvelevat, että kohtalokkaan onnettomuuden aiheutti rajumyrsky tai tulivuorenpurkaus, joita esiintyi runsaasti Kiinan koillisosissa 160 miljoonaa vuotta sitten.

Liskon lantioluiden keskeltä löytynyt muna paljasti yksilön naaraaksi.

Sukupuolen määrittäminen on iso edistysaskel hirmuliskojen tutkimuksessa, sillä vanhastaan tunnetaan monia lentoliskojen luurankoja, jotka erottaa toisistaan lähes pelkästään päälaen luuharja. Tähän asti ei ole tiedetty, ovatko yksilöt eri lajien edustajia vai saman lajin naaraita ja koiraita. Nyt ainakin Darwinopterus-lentoliskosta tiedetään, että naaraalla ei ollut luuharjaa pään päällä.

Luuharjalla ei ilmeisesti ollut suoranaista käyttötarkoitusta koiraillekaan, vaan se on ehkä ollut riikinkukon pyrstön kaltainen merkki, joka on kertonut naaraille koiraan voimasta ja hyvistä perintötekijöistä.

Naarailla oli suuremmat lantioluut kuin koirailla

Liaoningista on löydetty kymmenkunnan muunkin Darwinopterus-yksilön jäännökset. Nyt kun niiden sukupuoli on voitu määrittää, tiedetään, että naarailla oli suuremmat ja joustavammat lantionseudun luut kuin koirailla. Leveä lantio on toden­näköisesti helpottanut munimista.

Darwinopterus-naaraalla (vas.) ei ollut harjaa pään päällä. Se on ollut vain koiraiden koriste.

Darwinopteruksen munissa ei ollut kovaa kalkkikuorta kuten nykylintujen munissa, vaan niitä peitti samantapainen pehmeä nahkamainen kuori kuin nykyisten matelijoiden munia. Pehmeässä kuoressa oli huokosia, joista vesi pääsi munan sisälle.

Darwinopteruksen munan perusteella tutkijat ovat päätelleet, että lentoliskot hautasivat munansa maahan samalla tavalla kuin esimerkiksi krokotiilit ja kilpikonnat. Jos päätelmä pitää paikkansa, lentoliskot muistuttivat lisääntymistavoiltaan enemmän matelijoita kuin lintuja. Aiemmin jotkut tutkijat ovat esittäneet, että lentoliskot
rakensivat pesän ja hoitivat poikasiaan.