Hämähäkki selviää päivän veden alla

Vesihämähäkki hakee ilmaa pinnalta sukelluskelloa muistuttavaan pesäänsä.

Vesihämäkit rakentavat seittinsä avulla sukelluskellomaisen pesän, johon ne varastoivat hengitysilmaa.
Stefan K. Hetz
Vesihämäkit rakentavat seittinsä avulla sukelluskellomaisen pesän, johon ne varastoivat hengitysilmaa.

Saksalais-australialainen tutkijaryhmä on osoittanut vääriksi aikai­semmat olettamukset, joiden mukaan Euroo­passa ja Aasiassa tavattavat vesihämähäkit joutuvat hakemaan sukelluskellomaiseen pesäänsä, kuplaan, uutta ilmaa pinnalta jopa pari kolme kertaa tunnissa. ”Tankkausväli” onkin peräti noin vuorokausi.

Täydellisestä vesielämään sopeutumisesta huolimatta vesihämähäkit hengittävät ilmaa kaikkien maalla elävien sukulaistensa tavoin. Uusi tutkimus osoittaa, että vesihämähäkkien ei tarvitse noutaa kaikkea happea pinnalta, sillä sitä imeytyy niiden rakentamaan sukelluskelloon vedestä. Happea alkaa siirtyä ympäristöstä pesään heti, kun kaasun pitoi­suus uhkaa laskea kriittiselle tasolle.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.