Hengitys paljastaa alkuperän

220 miljoonaa vuotta kestäneen kehityksen aikana on syntynyt mitä moninaisimpia krokotiilieläimiä. Silti kaikki nykyiset lajit muistuttavat huomattavasti toisiaan. Myös niiden lajityypillisessä käyttäytymisessä on selviä yhtäläisyyksiä. Kaikki krokotiilit ovat osittaiseen vesielämään sopeutuneita petoja, jotka saalistavat väijymällä. Eniten muista eroavat harvinaiset aasialaiset gaviaalit, joilla on hyvin pitkä ja kapea kuono. Miten krokotiilit sitten ovat voineet säilyä näin kauan, vaikka monet muut matelijat ovat kuolleet tällä välin sukupuuttoon?

Ensimmäiset krokotiilit elivät kuivalla maalla. Osa niistä sopeutui kuitenkin jo varhain osittaiseen vesielämään. Muutos saattoi helpottaa krokotiilien selviytymistä liitukauden lopulla noin 65 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneesta ekokatastrofista, joka aiheutti muun muassa hirmuliskojen joukkokuoleman. Krokotiilit säilyivät, vaikka vedessä eläneet muinaismatelijat hävisivät. Serenon mukaan krokotiilien selviytymismahdollisuuksia paransi niiden erikoinen aineenvaihduntajärjestelmä:

– Krokotiilit voivat tulla toimeen vuoden ilman ruokaa. Tämä ominaisuus oli keskeisiä syitä siihen, että ne pelastuivat tuholta.

Krokotiili hyödynsi happea tehokkaasti

Merkitystä on saattanut olla myös sillä, että krokotiileilla on harvinaisen tehokas hengityselimistö. Sen ansiosta muinaiset lajit pystyivät ottamaan talteen riittävästi happea silloinkin, kun muut
lajit kärsivät hapenpuutteesta. Maapallon historiassa on ollut kausia, jolloin ilmassa on ollut selvästi vähemmän happea kuin nykyään.

Tällaisina aikoina tehokkaasti hengittävät lajit ovat olleet etulyönti­asemassa muihin nähden.Uusien tutkimusten mukaan alligaattoreiden ja lintujen hengityselimistö muistuttaa hämmästyttävässä määrin toisiaan.

Alligaattorit hengittävät sisään sinisellä, punaisella ja keltaisella merkittyjä tiehyitä pitkin. Veri ottaa vastaan happea ja luovuttaa hiilidioksidia. Vihreät osat ovat uloshengitysteitä.

Jo vuosia on tiedetty, että linnut hengittävät hyvin tehokkaasti. Rinta- ja vatsaontelossa toimivan monimutkaisen ilmapussijärjestelmän ansiosta ilma virtaa lintujen keuhkojen läpi vain yhteen suuntaan. Toisin sanoen sisään- ja uloshengitysilma eivät kulje samaa reittiä niin kuin nisäkkäillä. Tästä seuraa, että linnut saavat talteen jopa 2½ kertaa niin paljon happea kuin nisäkkäät. Uuden tiedon valossa näyttää siltä, että krokotiilit ovat tässä suhteessa lintujen kanssa samalla viivalla.

Linnut ja krokotiilit ovatkin ainoita 250 miljoonaa vuotta sitten mantereita hallinneiden arkosaurien nykyjälkeläisiä. Tuolloin ilma sisälsi vähän happea. Osa tutkijoista uskoo, että arkosaurit ja siten myös krokotiilit olivat aluksi tasalämpöisiä kuten linnut. Krokotiilien perusmalli on uhmannut aikaa todella hyvin. Niille voi ennustaa valoisaa tulevaisuutta, vaikka pahin vihollinen, ihminen, ei päästäkään niitä helpolla.