Monissa muinaismatelijaryhmissä kehittyi hyvin kookkaita lajeja. Niin tapahtui myös krokotiilieläinten keskuudessa. Sereno on löytänyt Afrikasta ehkä jopa maailmanhistorian suurimman krokotiililajin jäännöksiä. Jättikrokotiili Sarcosuchus imperator saattoi kasvaa peräti kymmenen tonnin painoiseksi. Laji on tunnettu 1940-luvulta asti, jolloin ranskalainen paleontologi Albert-Félix de Lapparent kaivoi Saharassa esiin ensimmäiset Sarcosuchus imperator -fossiilit.
S. imperatorin ominaisuuksia jouduttiin aluksi määrittämään lähinnä yksittäisistä hampaista ja luulevyistä. Vasta sitten, kun Sereno oli löytänyt vuosina 1997 ja 2000 lisää lajin kivettymiä, kuva
siitä alkoi tarkentua. Löydöt kattoivat jo yli puolet jättikrokotiilin luurangosta. Kallotutkimusten mukaan lajin purentavoima oli yli kaksi tonnia, siis todennäköisesti suurempi kuin tyranniliskon.
Sarcosuchus imperator oli 12-metrinen eli kaksi kertaa niin pitkä kuin nykykrokotiilit.
Suunnilleen S. imperatorin kokoisia krokotiileja on ollut enemmänkin. Ainakin 80–85 miljoonaa vuotta sitten elänyt Deinosuchus-hirmukrokotiili veti sille vertoja. Vaikka lajin jäännöksiä on löydetty Yhdysvalloista ja Meksikosta, siitä tiedetään vielä melko vähän mitään varmaa. Jättiläismäiset krokotiilit olivat todennäköisesti petoja, jotka pystyivät saalistamaan keskikokoisia kasvinsyöjäliskoja. Ehkä ne söivät erilaisia sorsaliskoja, jotka viihtyivät kosteikkoalueilla ja soilla.
Tuntomerkki: Painoi 10 tonnia ja puri kovemmin kuin tyrannilisko
Pituus: 12 metriä
Ravinto: Hirmuliskot

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.