Serenon koirakrokotiiliksi nimittämä laji on aivan omanlaisensa. Sillä oli lyhyt, terävä kuono ja pitkät, hoikat raajat, joilla se saattoi pinkoa tiehensä vaaran uhatessa. Se ei nimittäin ollut peto vaan kasvinsyöjä. Tähän krokotiilien joukossa poikkeukselliseen käyttäytymiseen viittaavat lajin lyhyet ja leveät hampaat.
Petokrokotiileille ovat ominaisia pitkät, terävät tarttumahampaat, joilla ne saavat pitävän otteen saaliseläimistään. Ne eivät sovi kovin hyvin ravinnon paloitteluun eivätkä pureskelemiseen. Yleensä krokotiilit nielaisevat saaliinsa kokonaisena tai tempovat siitä helpommin nieltäviä kappaleita.
Krokotiilille harvinaisen lyhyet ja leveät hampaat sopivat paremmin kasvien kuin lihan syöntiin.
Koirakrokotiilin hampaisto viittaa aivan toisenlaiseen syömätapaan. Sen hampaat ovat tukevia ja päältä tasaisia niin kuin usein muihin eläinryhmiin kuuluvilla kasvinsyöjillä. Kaikki krokotiilit eivät siis ole olleet lihansyöjiä. Koirakrokotiilin kuonon rakenne sopi oksien ja lehtien hamuamiseen puista ja pensaista. Kasvinosat se pureskeli helposti sulavaksi massaksi tasaisilla hampaillaan.
Tuntomerkki: Terävä kuono ja lyhyet, leveät hampaat
Pituus: 1 metri
Ravinto: Oksat ja lehdet

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.