Ankkakrokotiililla oli pitkät raajat

Ankkakrokotiilin kuono oli lyhyt, leveä ja litteä. Se muistutti sorsan nokkaa.

Mike Hettwer

Serenon ryhmän löytämistä eläimistä omintakeisimpia on ankkakrokotiili. Se oli pitkäraajainen laji, joka muistutti ulkoisesti jossain määrin keskikokoisia koiria. Nimityksen taustalla on lyhyt, leveä ja matala kuono, joka tuo mieleen sinisorsan nokan.

Pääkalloa tutkimalla on saatu selville, että lajilla oli aivojen ja pään luiden välissä onteloita, jotka todennäköisesti kuuluivat lämmönsäätelyjärjestelmään. Koska krokotiili pystyi liikkumaan varsin vikkelästi, se tarvitsi tehokkaan keinon viilentää aivoja. Sillä oli kuonossaan pehmeää kudosta, mikä viittaa siihen, että hajuaisti oli hyvin kehittynyt.

Sorsan nokkaa muistuttavissa leuoissa oli pehmeää kudosta. Kuono oli hyvin herkkätuntoinen. Ilmeisesti lajin hajuaisti oli hyvä.

Hampaistoltaan laji ei juuri eronnut nykysukulaisistaan. Se oli peto, mutta hampaiden perusteella on vaikea sanoa, millaisia eläimiä se saalisti. Serenon mukaan pitkäjalkainen mutta muuten melko pieni krokotiili pystyi melko varmasti saamaan kiinni ainakin sammakkoeläimiä ja kaloja.

Miten sydäntaudit saadaan laskuun?

Uusi lehti: Tutkijat ja lääkärit etsivät yhä uusia keinoja taistella sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lue lisää numerosta 3.

Ilmainen näytelehti

Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Videoita tieteestä

Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!

Gallup