Avaruusohjelma nousi hetkeksi esiin republikaanisten presidenttiehdokkaiden esivaalikeskusteluissa Floridassa. Värikkäänä persoonana tunnettu Newt Gingrich esitteli siellä visioitaan äänestäjille, joista moni oli jäänyt työttömäksi, kun avaruussukkulalennot loppuivat.

Gingrich lupasi, että jos hänestä tulee presidentti, Yhdysvallat tekee kuulennon ennen vuotta 2020. Ja lisäksi Kuuhun rakennetaan tukikohta, mikä tarkoittaa uutta suurta teollisuushanketta.

Newt Gingrich on yksi harvoista Yhdysvaltojen presidentinvaalikamppailuun osallistuvista, jotka ovat innostuneita avaruuslennoista. Lähde: New York Times

Avaruuslennot nousivat siis Floridassa hetkeksi keskiöön – tosin ehkä ainoan kerran koko vaalitaiston aikana. Voittipa vaalit sitten kuka tahansa, Gingrich nosti esiin ongelman, johon maailman suurten avaruusvaltojen pitää jossain vaiheessa ottaa kantaa: Mitä miehitetyiltä lennoilta oikein odotetaan?

Kylmä tosiasia on se, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa muun muassa Kreikan velkakriisi on poliitikoille huomattavasti tärkeämpi asia kuin enemmän tai vähemmän epämääräiset suunnitelmat toisille taivaankappaleille perustettavista tukikohdista.

Lyhyen vai pitkän aikavälin suunnitelmia?

Avaruuslentojen toteuttamista rajoittavat tällä hetkellä samat taloudelliset ja poliittiset tosiasiat kuin kaikkia muitakin yhteiskunnan toimia. Vaikean taloustilanteen vallitessa poliitikot arvioivat tarkkaan lyhyen ja pitkän aikavälin investointeja.

Miehitetyt lennot maksavat paljon, mikä tietenkin saattaa antaa uutta potkua teollisuudelle, mutta niistä pitäisi myös saada jonkinlaista hyötyä lyhyellä aikavälillä. ISS-avaruusasema on peruja ajalta, jolloin talous oli suhteellisen vakaa, ja se oli nimenomaan investointi, jossa sijoitettiin tulevaisuuteen. ISS-asemalla työskentelevillä astronauteilla on karkeasti sanottuna vuoteen 2020 asti aikaa osoittaa, että suuren miehitetyn avaruusaseman ylläpitäminen on ollut siihen sijoitettujen rahojen arvoista.

Useimpien poliitikkojen mielestä asemaan uponneet yli 100 miljardia dolllaria ovat enemmän kuin tarpeeksi.

Jos siis nyt aloitetaan uusi miehitetty avaruusseikkailu, siihen täytyy olla erittäin hyvä syy. Kuu sinällään ei enää riitä perusteeksi, sillä kuluu vuosikymmeniä, ennen kuin Kuun raaka-aineita voitaisiin hyödyntää – jos se ylipäätään on käytännössä mahdollista.

Uusi suurhanke?

Kaventuneista resusseista huolimatta tiedossa on yksi merkittävä avaruushanke, johon voi liittyä myös miehitettyjä avaruuslentoja. Äskettäin Berliinissä Saksan Planeettatutkimusinstiuutissa järjestetyssä kokouksessa julkistettiin nimittäin uusi NEOShield-hanke. NEOShield tarkoittaa suojaa Maan lähellä lentävien asteroidien (Near Earth Objects) varalta. Hanketta tukevat EU, Venäjä ja Yhdysvallat.

NEOShield-hankkeen tavoitteena on suojata Maata asteroideilta. Lähde: Nasa/Esa

Nasan WISE-satelliitti on kartoittanut lähellä Maata kulkevia asteroideja. Nyt tiedetään suunnilleen, miten moni iso tai pieni asteroidi kulkee sellaisella radalla, että ne saattavat uhata Maata. Arvioidaan, että tällaisia kappaleita on noin 20 000, ja niiden koko vaihtelee sadasta metristä kilometriin. Asteroidivaaran todellisuudesta saatiin viimeksi muistutus huhtikuussa 2009, kun noin 300-metrinen Apophis-asteroidi ohitti Maan vain 20 000 kilometrin etäisyydeltä.

NEOShield-hankkeessa aiotaan tietokonesimulaatioilla tutkia, miten asteroidi-isku voidaan välttää.

NEOShield on hyvä esimerkki siitä, että avaruustutkimuksessa osataan edelleenkin ajatella muutama vuosi eteenpäin, kunhan vain asiaa pidetään riittävän tärkeänä. Varautuminen asteroidien aiheuttamaan uhkaan on epäilemättä niin monimutkainen yritys, että se edellyttää myös miehitettyjä lentoja, jos hanketta vain päätetään jatkaa.

Aikoinaan ihmiset unelmoivat lennosta Kuuhun ja sen jälkeen Marsiin. Unelmia ei kannata hylätä. Lyhyellä aikavälillä miehitettyjä avaruuslentoja saatetaan kuitenkin tarvita kipeämmin suojaamaan Maata avaruudesta lähestyvältä uhalta. Eikä sekään ole hullumpi tehtävä!