Eksoplaneettoja löydetään koko ajan lisää. Tätä kirjoitettaessa niiden määrä on 704. Suurin osa näistä Aurinkokunnan ulkopuolisista planeetoista on sellaisia, että niillä ei voi esiintyä elämää ainakaan siinä muodossa kuin Maassa. Monet löydetyistä eksoplaneetoista ovat Jupiterin kokoisia, ja niiden rata kulkee niin lähellä keskustähteä, että niiden lämpötila on yli 1 000 astetta.

Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että olisimme yksin Linnunradassa. Vasta äskettäin Kepler-luotaimen myötä olemme päässeet tutkimaan Maan kokoisia planeettoja. Lähivuosina Keplerin odotetaan lisäävän eksoplaneettojen määrää ehkä monilla tuhansilla. Olisi kummallista, jos niiden joukosta ei löydettäisi joitakin, joilla saattaisi olla myös edellytyksiä elämälle.

Kymmenen elämälle suotuisinta taivaankappaletta

Keplerin tuloksia odotellessaan kansainvälinen tutkijaryhmä on laatinut listan, johon on koottu kymmenen elämälle suotuisaa kappaletta. Listan kymmenestä ehdokkaasta seitsemän sijaitsee omassa Aurinkokunnassamme, sillä lähimmistä kappaleista on luonnollisesti saatu eniten tietoja.

Luettelo perustuu niin kutsuttuun PHI-lukuun, Planet Habitability Index, jolla mitataan planeetan tai muun taivaankappaleen asuttavuutta. Siinä huomioidaan monta tekijää, joista tässä tärkeimmät:

• Onko kappaleella kaasukehä ja mahdollisesti myös magneettikenttä?
• Onko kappaleen pinnalla meriä? Merissä ei välttämättä tarvitse olla vettä.
• Onko kappaleella hyödynnettäviä energianlähteitä?
• Onko kappaleella elämälle tarpeellisia kemiallisia rakennuspalikoita?

Luettelo on yritetty laatia mahdollisimman avoimin mielin. Energianlähteen ei siis tarvitse olla tähti, vaan kyseessä voi olla myös vuorovesienergia, joka esimerkiksi Aurinkokunnan ulko-osissa sijaitsevilla kappaleilla on voimakas. Edelleen merissä voi veden sijaan velloa esimerkiksi metaania.
PHI-luku sijoittuu välille 0–1. Asteikossa 1 merkitsee sitä, että kappaleella on hyvin todennäköisesti elämää. Tällä hetkellä Maa on siis ainoa kappale, joka voi saada arvon 1.

Top 10

Astrobiology-lehden luettelo kymmenestä elämälle suotuisimmasta tällä hetkellä tunnetusta taivaankappaleesta PHI-lukuineen:

• Titan 0,64
• Mars 0,59
• Europa 0,49
• Gliese 581 g 0,45
• Gliese 581 d 0,43
• Gliese 581 c 0,41
• Jupiter 0,37
• Saturnus 0,37
• Venus 0,37
• Enceladus 0,35

Taiteilijan käsitys Titanin metaanijärvistä. Saturnuksen Titan-kuun kaasukehän punaisenruskea väri johtuu orgaanisista molekyyleistä. Lähde: JPL/Nasa ja Steven Hobbs

Listalla ykkösenä on Saturnuksen suuri Titan-kuu. Se on Maan lisäksi ainoa tunnettu kappale, josta on löydetty järviä ja pieniä meriä. Niissä oleva neste ei kuitenkaan ole vettä, vaan nestemäistä metaania, jonka lämpötila on –180 astetta. Lisäksi Titanilla on tiheä kaasukehä.

Silmiinpistävää on se, että listalle on noussut kaikkiaan kolme planeettaa, jotka kiertävät samaa tähteä, nimittäin Gliese 581:tä. Tähti, joka sijaitsee vain 20,4 valovuoden päässä Maasta, on pieni punainen kääpiö, eli paljon Aurinkoa pienempi. Sen tällä hetkellä tunnetut 5–6 planeettaa kiertävät varsin lähellä tähteä. Niistä kolme tälle listalle päässyttä sijaitsevat elämälle suotuisalla vyöhykkeellä. Nämä kolme planeettaa ovat kuitenkin huomattavasti Maata suurempia.

Jos Jupiterissa, Saturnuksessa ja Venuksessa on elämää, niin sitä esiintyy todennäköisimmin planeettojen tiheässä kaasukehässä. Venuksen pilviverhosta tehdyistä kemiallisista analyyseista on itse asiassa saatu viitteitä siitä, että siellä saattaisi olla mikro-organismeja.

Jupiterin Europa-kuun jäisen pinnan alta puolestaan on löydetty järvi. Se vahvistaa teoriaa siitä, että jään alla on syvä meri, jossa on vettä. Saturnuksen Enceladus-kuun geysirit viittaavat myös siihen, että syvällä pienen jääkuun pinnan alla voisi olla meri.

Huom!: Nasan Kepler-luotain on juuri löytänyt hieman Maata suuremman planeetan, joka kiertää tähteään elämälle suotuisalla alueella 600 valovuoden päässä Maasta. Käsittelemme tätä uudeksi Maaksi nimettyä planeettaa seuraavassa blogissa.

Jupiterin Europa-kuun pinnan alta löydettiin järvi, joka on repinyt Europan jäistä pintaa ja saanut sen hieman kuopalle. Lähde: Nasa