Uusi vuosi on juuri alkanut, ja Maa on aloittanut uuden kierroksen Auringon ympäri. Vuosi on sopivan pituinen aika mittaamaan ihmisen elämää ja historian kulkua: vanhimmat luolamaalaukset ovat 35 000 vuotta vanhoja, ja kirjoitettu historia ulottuu noin 5 000 vuoden taakse.

Lascaux´n luolamaalaukset Ranskassa ovat vain 17 000 vuotta vanhoja. Vanhimmilla luolamaalauksilla on ikää kaksi kertaa niin paljon. Lähde: Wikipedia

Tuhannet vuodet ovat pitkiä ajanjaksoja ihmisen historiassa, mutta tähtitieteessä aikaa lasketaan miljoonissa ja miljardeissa vuosissa. Luvut ovat niin suuria, että on alettu käyttää myös toista aikayksikköä: galaktista vuotta. Galaktinen vuosi on se aika, joka Auringolta kuluu, kun se kiertää kerran Linnunradan keskuksen ympäri. Perinteisissä vuosissa ilmaistuna se on 225 miljoonaa vuotta. Kun yksikkönä käytetään galaktista vuotta, sekä Maan että maailmankaikkeuden historiaa on helpompi hahmottaa.

Uusi kalenteri

Jokaisessa ajanlaskussa pitää olla alku, ja galaktisissa yhteyksissä se voidaan luonnollisesti asettaa hetkeen, jolloin Aurinko syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten ja alkoi kiertää Linnunradan keskusta. Siitä on nyt kulunut 20 galaktista vuotta. Galaktisen vuoden lyhenne on GY, mikä juontuu englannin sanoista Galactic Year. Tältä näyttää historia galaktisissa vuosissa:

– 40 GY Maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä
– 39 GY Linnunrata alkoi muodostua
0 GY Aurinko syntyi
4 GY Maan meret muodostuivat
6 GY Yksisoluinen elämä syntyi
18 GY Ensimmäiset eläimet ja kasvit
19 GY Joukkotuho
20 GY Ihminen – nykyaika

Maassa on ollut elämää jo 14 galaktista vuotta, mutta se on pääasiassa ollut yksisoluista. Nykyisin elävät eläimet ja kasvit ovat tässä perspektiivissä varsin nuoria, sillä niiden historia ulottuu vain kahden galaktisen vuoden taakse. Miettimisen aihetta antaa myös se huomio, että Aurinkokunta on ollut olemassa yhden kolmasosan maailmankaikkeuden 60 galaktisesta vuodesta.

Mennyt vuosi

Vuoden vaihtuessa luodaan usein katsaus menneeseen vuoteen. Kun edellinen galaktinen vuosi alkoi, suuri joukkotuho permi- ja triaskauden taitteessa oli juuri jäänyt taakse. Lyhyessä ajassa 96 prosenttia merieläimistä ja 70 prosenttia maaeläimistä kuoli sukupuuttoon. Kului miljoonia tavallisia vuosia ennen kuin elämä jälleen alkoi kukoistaa. Tuhon syytä ei tiedetä tarkkaan, mutta arvellaan, että se liittyi voimakkaaseen vulkaaniseen toimintaan Siperian alueella, merten happikatoon ja hapettomassa meressä eläneiden bakteerien erittämään myrkylliseen rikkivetyyn.

Galaktinen vuosi sitten Maan kaikki mantereet olivat yhtä jättimannerta, Pangaiaa. Lähde: East Tennessee State University

Kun edellisen kerran vietettiin galaktista uutta vuotta, elämä oli juuri alkanut jälleen kukoistaa. Ensimmäiset hirmuliskot syntyivät Maassa, jossa oli vain yksi suuri manner, Pangaia. Tuolloin ilmasto oli täysin erilainen kuin nykyisin. Kuluneen galaktisen vuoden aikana suurmanner jakautui nykyistä maailmankarttaa muistuttaviksi mantereiksi.

Kun hirmuliskot hallitsivat Maata, Aurinko liikkui hitaasti radallaan Linnunradan keskuksen ympäri. Ajoittain se ohitti jonkin kierteishaaran, ja taivas oli täynnä nuoria lämpimiä tähtiä. Joskus supernovakin räjähti niin lähellä Maata, että koko planeetta sai vuosikymmenien ajan runsaasti voimakasta säteilyä. Joskus Aurinko taas kulki autioiden seutujen halki. Silloin taivaalla oli vain muutamia tähtiä, ja ehkä myös pölypilvet heikensivät Auringon valoa. Silloin Maassa koettiin pitkä, kylmä jääkausi.

Noin 3,5 galaktista kuukautta sitten Maahan iskeytyi läpimitaltaan noin 10-kilometrinen asteroidi. Hirmuliskot kuolivat sukupuuttoon, ja alkoi nisäkkäiden valtakausi. Nisäkkäät ovat siis hallinneet Maata vasta kolmen galaktisen kuukauden ajan. Ihmiskunnan historia on puolestaan kestänyt ainoastaan kolme galaktista tuntia. Mitähän seuraava galaktinen vuosi tuokaan tullessaan! Näillä sanoilla toivotamme kaikille lukijoille oikein hyvää uutta vuotta!