”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.”
Neil Armstrongin kuuluisiin sanoihin, jotka hän lausui astuessaan ensimmäisenä Kuun pinnalle, huipentui kaikkiaan 400 000 ihmisen kahdeksan vuotta kestänyt työrupeama.
Miehitettyyn kuulentoon johtanut hanke alkoi vuonna 1961, kun presidentti John F. Kennedy lupasi, että Yhdysvallat vie ihmisen Kuuhun ja tuo hänet turvallisesti takaisin Maahan ennen vuosikymmenen loppua. Kun Apollo 11:n miehistö laskeutui Tyyneenmereen heinäkuussa 1969, Kennedyn lupaus oli täytetty.
Apollo-hanke tuli kalliiksi. Sen kustannukset olivat nykyrahaksi muutettuna noin 90 miljardia euroa. Yhä edelleen kiistellään siitä, oliko moinen panostus ylipäätään järkevä. Toisaalta kilpailu Kuun valloituksesta oli arvovaltakysymys, ja Yhdysvallat oli päättänyt voittaa sen.
Apollo-hanke oli kaikille siihen osallistuneille valtava urakka. Tutkijat ja teknikot uskoivat asiaansa, ja astronautit tiesivät, että heidän henkensä oli pelissä. Ilman kaikkien panosta Kuuta ei olisi voitu valloittaa.
Tieteen Kuvalehti julkaisee kuulentojen 40-vuotispäivän kunniaksi kahdeksanosaisen artikkelisarjan, jossa muistellaan Apollo-ohjelmaan osallistuneiden ihmisten työtä ja hankkeen vaiheita testirakettien laukaisusta Kotkan laskeutumiseen Kuun pinnalle ja astronauttien paluuseen Maahan.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.