Kuun historia ikuistui kuoppiin

Kuun kraatterit on saatu kartoitetuksi hyvin tarkkaan. Nasa on käyttänyt hyväkseen kesällä 2009 laukaistun yhdysvaltalaisen Lunar Reconnaissance Orbiter -kuuluotaimen varustukseen kuuluvaa lasermittaria. Laser Altimeter -nimisellä mittauslaitteella on saatu selville eri paikkojen väliset korkeussuhteet. Näiden tietojen pohjalta on ollut mahdollista laatia aivan uudenlainen kuukartta, joka valaisee myös Maan kiertolaisen menneisyyttä.

Kuun kraatterit ovat syntyneet, kun sen pintaan on iskeytynyt erikokoisia kosmisia kappaleita. Joissain tapauksissa samaan kohtaan on osunut useita meteoreja eri aikoina. Näin on muodostunut päällekkäisiä ja limittäisiä kuoppia. Koska joillain alueilla uudet kraatterit ovat korvanneet vanhemmat, käsitys siitä, miten Kuun pinta on saanut nykymuotonsa, on ollut melko summittainen. Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston geologian professori James Head on selvittänyt tuoreiden tietojen avulla, että Kuuta moukaroi 3,8 miljardia vuotta sitten koko joukko suuria meteoreja, mutta sen jälkeen Kuun pintaa ovat muovanneet paljon pienemmät kappaleet.

Kuuhun iskeytyi 3,8 miljardia vuotta sitten suuria meteoreja. Yksi niistä sai aikaan Mare Orientale -tasangon.

Tutkimusten mukaan kaksi Kuun aluetta – Maahan näkyvän puolen eteläosa ja Maahan näkymättömän puolen pohjoisosa – ovat säästyneet pahimmalta meteori­sateelta. Näillä alueilla Kuun pinta on suhteellisen tasainen. Head ja hänen tutkija­toverinsa pitävätkin Kuun Maahan näkyvän puolen eteläosaa sopivana laskeutumispaikkana, jos miehitetty kuulento toteutuu. Sieltä voitaisiin saada Kuun varhaisvaiheita valottavia näytteitä.