Kuu kutistuu ja repeilee
Kuu ei olekaan niin kuollut kuin tähtitieteilijät ovat olettaneet. Uudet kuvat osoittavat, että geologiset voimat saattavat yhä jyllätä sen uumenissa.
Kuu ei olekaan niin kuollut kuin tähtitieteilijät ovat olettaneet. Uudet kuvat osoittavat, että geologiset voimat saattavat yhä jyllätä sen uumenissa.
Maan pinnalla laatat törmäilevät toisiinsa aika ajoin tuhoisinkin seurauksin, mutta Kuuta on totuttu pitämään geologisesti vakaana. Oletus on ilmeisesti väärä. Kuuta kiertävä Lunar Reconnaissance Orbiter -luotain on havainnut Kuun pinnalta useita yllättävän nuoria vajoamia, jotka näyttävät syntyneen pinnan repeytyessä.
Hautavajoamia on löydetty Kuun pinnalta ennenkin, mutta niitä on pidetty muinaisten geologisten ilmiöiden tuloksena. Osa nyt löydetyistä muodostelmista on vain 50 miljoonaa vuotta vanhoja, eli ne ovat geologisessa mielessä hyvin nuoria, sillä Kuu syntyi 4,6 miljardia vuotta sitten. Tutkijat epäilevätkin, että vajoamat synnyttäneet prosessit ovat käynnissä Kuun uumenissa edelleen.
Kuu on muuttanut kovasti muotoaan syntymänsä jälkeen. Maan kiertolainen kutistuu: sen säde on lyhentynyt satakunta metriä alkuperäisestä. Kutistumisen merkkejä nähtiin vuonna 2010 Lunar Reconnaissance Orbiterin ottamissa kuvissa, jotka paljastivat Kuun pinnassa useiden kilometrien pituisia siirroksia. Kutistumisen syynä pidetään Kuun kuuman sisuksen vähittäistä jäähtymistä.
Hautavajoamia ei kuitenkaan voida selittää kutistumisella. Ne syntyvät, kun pintaa revitään kahteen suuntaan, mutta on epäselvää, mistä repivä voima on lähtöisin.
